Maatalous

"Tukipolitiikkaa pitäisi muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Luken tutkimusprofessori ei pidä uusia cap-ehdotuksia riittävän kunniahimoisina

EU:n maatalousuudistuksesta on tulossa näillä eväillä lähinnä tekninen muutos, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi valaisee.
Kuvat: Kari Salonen, Riitta Mustonen
Jyrki Niemen mukaan komissaari Franz Fischlerin jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten esittämä politiikan perusmalli on säilymässä näillä näkymin muuttumattomana. "Mullistavin uusi innovaatio lienee esitetty toimeenpanomalli, jonka on tarkoitus ottaa aiempaa paremmin huomioon läheisyysperiaate."

Esitys tulevan seitsemän vuoden Euroopan unionin yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (cap) ei sisällä suuria mullistuksia, Luonnonvarakeskuksen Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi kirjoittaa blokissaan.

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden maatalousministerit pääsivät tahoillaan sopuun EU:n maatalousuudistuksesta viime viikolla, ja nyt alkavat vähintään puoli vuotta kestävät komikantaneuvottelut komission kanssa.

"Sitä ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua erityisen kunniahimoiseksi ilmasto- ja ympäristöasioissa. Tukipolitiikkaa pitäisikin muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa", Niemi kirjoittaa.

Yksi maatalousuudistuksen merkittävistä muutoksista on se, että jäsenmaiden tulisi jatkossa ohjata tietty prosenttimäärä ilmasto- ja ympäristöystävällisiin tukimuotoihin. Parlamentti ehdottaa, että kolmannes maataloustuesta tulisi sitoa ilmasto- ja ympäristötoimenteisiin, kun taas neuvosto ehdottaa 20–30 prosenttia.

Niemi kertaa, mitä suuren linjan muutoksia on näillä näkymin odotettavissa.

"Maatalousyrittäjät tulevat jatkossakin saamaan viljelyalaan perustuvaa suoraa tulotukea, joka on edelleen hyvin samankaltainen kuin vuonna 2005 käyttöön tullut tilatuki. Tämän tuen saadakseen viljelijöiden pitää edelleen täyttää tietyt tilanhoitoon liittyvät ympäristövaatimukset, joita ollaan tosin kiristämässä uuden vihreän arkkitehtuurin nimissä", hän kertaa EU:n ministereiden sorvaamaa kantaa.

Komissio julkaisi keväällä EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan (Green Deal) kuuluvan Pellolta pöytään -strategian. Sen mukaan lannoitteiden käyttöä tulisi vähentää viidenneksellä ja kasvinsuojeluaineiden käyttö tiputtaa puoleen nykytasosta. Luomutuotannon pinta-aloja pitäisi kasvattaa kaikesta viljelyalasta 25 prosenttiin ja antibioottien myynnin tulisi laskea unionissa 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Niemen mukaan parlamentin tai ministereiden cap-kannat eivät tue Pellolta pöytään -esitystä.

"Tuleva uudistus on kaikkea muuta kuin rohkea poliittinen veto yhteisen maatalouspolitiikan todelliseksi muokkaamiseksi ilmasto- ja ympäristöystävälliseen suuntaan. Tässä mielessä se painii aivan eri sarjassa kuin komission julkaisemat Green Deal ja Pellolta pöytään -strategiat."

"Uusi cap ei esitetyssä muodossaan sisällä riittäviä työkaluja esimerkiksi maatalouden ilmastopäästöjen kääntämiseksi merkittävään laskuun EU:ssa. Ilmasto- ja ympäristötavoitteet eivät ole selkeästi määriteltyjä, eivätkä mitattaviksi tavoitteiksi muunnettavia. Näin ollen jää epäselväksi, kuinka komissio aikoo konkreettisesti arvioida politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta kussakin jäsenmaassa."

Niemen mielestä paljon jää sen varaan, kuinka kunniahimoisia tavoitteita jäsenmaat esittävät kansallisissa strategiasuunnitelmissaan.

"Cap-uudistus ei kuitenkaan välttämättä mahdollista riittävää kansallista liikkumavaraa ja joustoa edes sellaiselle jäsenmaalle, jolla olisi halua leikata maatalouden ilmastopäästöjä tuntuvasti", Niemi uskoo.

"Yksi suurista esteistä on nykyisen pinta-alaperusteisen tukipolitiikan jatkuminen ennallaan. Se kun ohjaa edelleen siihen, että viljelijä ei välttämättä luovu edes huonotuottoisista, mutta ilmastopäästöjä merkittävästi tuottavista pelloista. Tukipolitiikkaa pitäisikin muuttaa radikaalisti, jos tavoitellaan ilmastopoliittisesti kestävää maataloustuotantoa."

Kädenvääntöä on käyty muun muassa siitä, mitä tukia ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin lasketaan mukaan. Suomelle tärkeää on ollut se, että luonnonhaittakorvaus nähdään vihreänä tukimuotona.

"Komission ehdottama laskentamenetelmä mahdollistaa, että ilmastotavoitteita edistäviksi menoiksi sisällytetään myös tukia, joilla ei ole todettua positiivista ilmastollista vaikutusta. Tällainen laskennallinen kikkailu on omiaan heikentämään yhteisen maatalouspolitiikan uskottavuutta", Niemi toteaa.

Lue myös:

EU-ministerit sopuun maatalouspolitiikasta: "Turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön viljelijöille" – neuvottelut jatkuvat vielä parlamentin ja komission kanssa

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

Ympäristö nousee tikun nokkaan EU:n ruokaremontissa – "Mukana on pikkuisen propagandaa"

Lue lisää

Ympäristökomissaari pettyi EU:n maatalousuudistuksen etenemiseen ja vihjaili sen perumisella – maatalousministerit kummastelivat lausuntoa: "Olemme edenneet merkittäviä askeleita"

Capin todellinen merkitys

EU:n viljelijöille kahdeksan miljardia euroa elvytysrahoitusta seuraavalle kahdelle vuodelle – rahaa aletaan jakaa odotettua aiemmin

Laatuerot esille ja lisäarvoa ruokapöytään