Maatalous

Eläintuotantoa paholaismaiseksi kritisoinut pappi: "Haluan pahoitella tuhansin anteeksipyynnöin sitä, että kolumnin kärki osoittautui suomalaiseen maataloustuottajaan"

Kari Kuula toivoo, että kulutettavat elintarvikkeet valitaan eettisyyden perusteella ympäristönäkökulmien lisäksi.
Johannes Tervo
"Meidän on mietittävä tarkkaan, mitä olemme valmiita maksamaan ruuastamme. Ostammeko halpaa tuontilihaa tuotantotavoista välittämättä?"

Pappi, teologian tohtori ja tietokirjailija Kari Kuula rinnasti Kirkko ja kaupunki-lehden kolumnissaan eläinten teollisen käytön paholaisen tuhotekoihin ja keskitysleireihin.

"Olemme muuttaneet puutarhaplaneettamme valtavaksi eläintehtaaksi, jossa tuntoisista olennoista tehdään orjia ja esineitä", Kuula kirjoitti.

Hän on saanut kolumnin johdosta yhteydenottoja maataloustuottajilta, jotka pitivät kritiikkiä kohtuuttoman ankarana.

"Kolumni oli osaltaan kirjoitettu tyhmästi ja tahdittomasti", Kuula pahoittelee.

"Haluan pahoitella tuhansin anteeksipyynnöin sitä, että kolumnin kärki osoittautui suomalaiseen maataloustuottajaan. He tekevät rehellistä, rankkaa työtä kovan talouden ehdoilla."

"Tiedän, että suomalainen maataloustuottaja kokee usein olevansa syyllinen kaikenlaiseen pahaan, vaikka Suomessa tuotetaan ruokaa tiukan ja eettisen lainsäädännön mukaan. Kolumnin näkökulma oli globaali ja sen tarkoitus on herättää ihmiset ajattelemaan eläintuotantoa ympäristönäkökulmien lisäksi eettisestä ja kohtuullisuuteen pyrkivästä näkökulmasta."

Kuula kertoo kirjoituksensa tavoitteena olleen kiinnittää huomiota tuotantoeläinten määrään ja rooliin maapallolla.

"Ihmisiä on maailmassa painokiloina 300 miljoonaa tonnia ja tuotantoeläimiä 700 miljoonaa tonnia. Sen sijaan kanan kokoisia tai sitä suurempia villieläimiä on vain 100 miljoonaa tonnia. En usko, että Jumala luomistyössään pyrki tällaiseen maailmaan, jossa tuotantoeläimiä on seitsemän kertaa suuria villieläimiä enemmän ja niiden ainoa tehtävä on tarjota meille hyödykkeitä."

Kuula kertoo tarkoittavansa tehotuotannolla sellaista tuotantoa, jossa eläimet ovat irti luonnollisesta ympäristöstään eivätkä voi toteuttaa luontaisia tarpeitaan. Vastuu eläintuotannon laadusta on hänen mukaansa kuluttajilla.

"Meidän on mietittävä tarkkaan, mitä olemme valmiita maksamaan ruuastamme. Ostammeko halpaa tuontilihaa tuotantotavoista välittämättä?"

Lihan merkitys suomalaisessa ruokavaliossa on korostunut elintason nousun myötä, ravitsemuksellisesti moni syö tällä hetkellä liian vähän kasviksia ja hedelmiä.

Kuula odottaa maailman muuttuvan, kun ruokateollisuus kehittää kasvisruuista uusia, hyviä tuotteita.

"Kirkossa tarjoamme yleensä ympäristösyistä kasvisruokaa. Eläintuotteita on kuitenkin arvioitava myös myötätunnon näkökulmasta."

Lue lisää:

Pappi rinnastaa Kirkko ja kaupunki -lehdessä eläintuotannon paholaisen tuhotekoihin ja keskitysleireihin – "Viaton maitokin on kauhea tuote"

Kirkolla ei ole virallista kantaa eläintuotteisiin, mutta se suosittelee kasvispainotteista ruokavaliota: "En olisi ensimmäisenä heittämässä kivellä ahkeria maatalousyrittäjiä"

Lue lisää

Maailman viljelijäjärjestö WFO: Punainen liha ei kohtuullisissa määrissä olekaan terveysriski

Tehotuotantoa paholaisen työksi kutsunut kolumni ei tuonut seuraamuksia papille Espoon hiippakunnan tuomiokapitulilta

Sääntelyä ei kannata pelätä

Söin täällä: Tässä ravintolassa pihvin voi valita mureuden, marmoroitumisen ja maun voimakkuuden mukaan – lihan alkuperä kerrotaan tilan tarkkuudella