Maatalous

Animalian eläinoikeusraportti: Eettisesti suunnitellulla tukipolitiikalla voitaisiin tukea kasvipohjaisia tuotteita lihan sijaan

Maailman nälkäongelmaa ei ratkaista harjoittamalla Suomessa niin sanottua kestävää eläintuotantoa, kirjoittaa Ville Lähde tuoreessa raportissa.
Sanne Katainen
Eläinoikeusjärjestöt ajavat vahvasti sitä, että ihmiset lisäisivät kasvisten syöntiä lihan sijaan. Järjestöjen tavoite ei ole ainakaan vielä toteutunut, sillä Suomessa lihankulutus on kasvanut.

"Jos tukipolitiikka suunniteltaisiin kestävän kehityksen ja eettisten kriteerien pohjalta, voitaisiin valita kasvipohjaisten tuotteiden subventointi lihan sijaan", kirjoittaa toimittaja ja tietokirjailija Suvi Auvinen eläinoikeusjärjestö Animalian 24.3. julkaisemassa eläinoikeusraportissa.

Auvinen toteaa, että ilman maataloustukia Suomessa ei juuri olisi ruuantuotantoa. Suurin osa tuista menee kannattamattoman tuotannon hengissä pitämiseen. "Tuottajat eivät elä työllään, koska ruoka on kuluttajille liian halpaa siihen nähden, miten paljon tuotantoon kuluu resursseja. Tätä epäsuhtaa paikataan maataloustuilla."

On luotu maataloussektori [maidon- ja lihantuotanto], joka ei ole taloudellisesti kilpailukykyinen ja joka on haitallinen ympäristölle ja ilmastolle, Auvinen jatkaa

Maatalouden tukeminen on kuitenkin hyvä asia, koska hinnan pitää olla sellainen, että kaikilla on varaa syödä hyvin. "Jos liha maksaisi kuluttajalle sen, mitä lihantuotannon todelliset kustannukset ovat mukaan lukien tuotannon haitalliset vaikutukset ympäristölle, ilmastolle ja ihmisten terveydelle, lihankulutus vähenisi varmasti."

Auvisen kirjoituksen lisäksi raportissa on 6 muuta artikkelia.

Yksi niistä käsittelee ruokajärjestelmiä, joita pohtii ympäristötutkija ja tietokirjailija Ville Lähde.

Ruokajärjestelmät muuttuvat vääjäämättä. Lähteen mukaan kohtalonkysymyksiä ovat haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, sopeutuminen ympäristömuutoksiin, nälän torjuminen ja ruokaturvan takaaminen sekä ruokajärjestelmien kriisialttiuden vähentäminen.

Eläintuotanto on globaalisti merkittävin haitallisten ympäristövaikutusten aiheuttaja. Eläimillä voi olla rooli kestävämmässä tuotannossa, mutta sen osuuden vähentyminen on välttämätöntä. "Koska tuotantoa ei ole ilman kauppaa ja kuluttajaa, ongelmat eivät ole yksin tuottajan vastuulla. Tuotanto ei voi vähentyä, jos kulutustottumukset eivät muutu", Lähde kirjoittaa.

Globaaleja laskelmia tuotantotapojen laadullisista eroista ei voi suoraan soveltaa paikallisesti, Lähde toteaa. "Argumenttia käytetään Suomessakin tietoisesti väärin vääntämällä se muotoon 'täällä osataan hoitaa asiat kunnolla, joten meidänhän pitäisi viedä suomalaista ruokaa ja osaamista maailmalle'".

Maailman nälästä puhuttaessa Suomessa viime aikoina toisteltu ajatus siitä, että meidän kannattaisi jatkaa "kestävää eläintuotantoa", sortuu Lähteen mukaan mittakaavavirheeseen. "Voimakkaalla naudan- ja maidontuotannolla ei ole tekemistä maailman nälkäongelman voittamisen kanssa."

Raportissa käsitellään myös sitä, millaista valtaa MTK ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto käyttävät vaikuttaessaan eläinten oikeuksia koskeviin asioihin kuten lainsäädäntöön.

Lisäksi on artikkeli eläinkokeista ja niiden vaihtoehdoista, modernin eläinliikkeen synnystä ja kielenkäytöstä puhuttaessa tai kirjoitettaessa eläinten oikeuksista. Raportissa esitellään myös Animalian teettämä ja viime viikolla julkaisema eläinoikeusbarometri.

Lue myös:

MTK: Animalian eläinoikeusraportin kritiikki kertoo vaikuttavuudesta – "Olemme selkeästi tehneet asioita oikein"

Animalian eläinoikeusraportti kokonaisuudessaan

Lue lisää

Animalian kysely: Suurin osa suomalaisista haluaa lakiin kirjauksen eläinten itseisarvosta

Juhanan suuri harppaus

Juhana Vartiaisen ehdotuksella olisi ikävät seuraukset ruokaturvaan

MTK: Animalian eläinoikeusraportin kritiikki kertoo vaikuttavuudesta – "Olemme selkeästi tehneet asioita oikein"