Maatalous

Raiviopelloille ei ole tulossa korvauskelpoisuutta: "Olemassa oleva peltoala turvaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden"

Maataloushallinto on vuodesta 2004 lähtien kertonut viljelijöille, että uusille aloille ei ole tarkoitus tulevaisuudessa myöntää korvauskelpoisuutta.
Kai Tirkkonen
Pellon raivausta keväällä 2021.

Vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot jäävät suurelta osin korvauskelpoisuuden ulkopuolelle myös tulevalla vuonna 2023 alkavalla ohjelmakaudella.

Raivioille ei siis jatkossakaan makseta ohjelmaperusteisia tukia, kuten luonnonhaitta- ja ympäristökorvausta.

Asia selviää maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) antamasta vastauksesta kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) kirjalliseen kysymykseen.

Eestilä kysyi: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta korvauskelvottomat pellot saadaan korvauskelpoisuuden piiriin osana vuoden 2023–2027 maatalouspolitiikan uudistamisen ratkaisua?

Lepän vastaus on käytännössä sama, jonka hän kertoi jo heinäkuussa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielipide on ollut samansuuntainen; korvauskelpoisuus voidaan myöntää vain pienelle alalle raivioista tarkoin perustein.

"Korvauskelpoisuuden merkittävää lisäämistä ei pidetä perusteltuna nykyisessä tilanteessa, koska korvauskelpoisuuden lisäämisen arvioidaan kannustavan erityisesti ilmastotavoitteisiin nähden ongelmalliseen pellon raivaukseen", Lepän viime viikolla antamassa vastauksessa sanotaan.

"Olemassa oleva peltoala turvaa riittävällä tavalla Suomessa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuuden."

Heinäkuussa MT:n haastattelussa Leppä totesi, että esimerkiksi lohkonreunojen suoristukset tai saarekkeiden poistot voisivat saada korvauskelpoisuuden.

Selvitettävänä on myös, voidaanko joissain määrin sallia korvauskelpoisuuden siirtäminen tilojen välillä.

EU:n kokonaan rahoittamien tukien ehtojen muuttuessa ja tukioikeuksista luovuttaessa, perustuki voidaan maksaa tulevalla ohjelmakaudella koko peltoalalle.

"Tämä muutos osaltaan tasoittaa korvauskelvottomuuden aiheuttamia tulonmenetyksiä", Lepän vastauksessa sanotaan.

Ministeri Leppä muistuttaa, että maataloushallinto on johdonmukaisesti vuodesta 2004 lähtien kertonut viljelijöille, että uusille aloille ei ole tarkoitus tulevaisuudessa myöntää korvauskelpoisuutta.

Korvauskelvotonta peltoalaa on tällä hetkellä noin 80 000–90 000 hehtaaria.

Ala on lisääntynyt hieman vuosittain. Korvauskelvotonta alaa on yhteensä noin 18 000 tilalla eli noin 40 prosentilla kaikista tiloista. Tyypillisesti korvauskelvotonta alaa on vain vähän tilaa kohti.

Lue myös:

Jari Leppä: Perustuki on tulossa raiviopelloille, korvauskelpoisuus vain pienelle osalle raivioista

Viljelijöiden niukka enemmistö jättäisi raiviopellot ilman tukia – MTK:n Marttila: "Raivioiden tuista haetaan kompromissi, ääripäät on suljettu pois"

Lue lisää

Komissio ei luovu EU-metsäsäätelystä, mutta siihen voi vielä vaikuttaa – McGuinness: "Taksonomia ei ole kiveen hakattu"

Laidunnuksesta maksetaan tuottajille ekstraa Hollannissa ja Norjassa – isonkin karjan laidunnus onnistuu hyvillä kulkureiteillä ja nurmiseoksella

Mitä ihmettä: Jari Lepän tulot laskivat 50 000 euroa, mutta veroprosentti nousi – OP:n Ritakallion tulot lähes miljoonaluokkaa

Nuoriin metsiin on jäänyt aivan liikaa töitä rästiin, ministeri Leppä muistutti metsänomistajille – "Toivon, että tartutte haasteeseen"