
Toukotyöt siunattiin toivoa täynnä: ”Vaikeina aikoina vahvoilla ovat ne, joilla on ruokaa”
Kylvöjen onnistumiselle toivottiin tukea myös korkeammalta voimalta toukosiunauksessa Haapavedellä torstaina.
Maanviljelijä Esko Jääskelä kylvi siunattua ohraa yleisön edessä Haapavedellä torstaina. Kuva: Kai TirkkonenAurinkoinen sää helli noin satapäistä yleisöä Haapaveden Humalojalla, kun Haapaveden seurakunnan kirkkoherra Mauno Soronen siunasi toukotyöt Ahokankaan tilalla torstaina.
Toukosiunauksen järjestivät seurakunnan lisäksi Eläkeliiton Haapaveden yhdistys, Haapaveden kaupunki ja paikallinen MTK-yhdistys.
Kirkkoherra Mauno Soronen toivoo viljelijöille siunausta toukotöiden onnistumiseen. Kuva: Kai TirkkonenKylvöjen onnistuminen on nyt erityisen tärkeää, sillä sota Ukrainassa horjuttaa ruuantuotantoa maailmanlaajuisesti.
Ostorehun hinta on kaksinkertaistunut, polttoöljyn kolminkertaistunut ja lannoitteiden nelinkertaistunut, MTK-Haapaveden varapuheenjohtaja Janne Vuorenmaa päivitteli.
”Kun rehusta on on aiemmin joutunut maksamaan noin 10 000 euroa kuukaudessa, nyt siitä joutuu pulittamaan 20 000 euroa. Polttoöljyn hinta on noussut 60 sentistä liki kahteen euroon. Typpilannoite maksoi aiemmin 200 euroa tonnilta, nyt 800 euroa.”
Ukrainainalaiset kausityöntekijät ovat monille tiloille tärkeitä. Kaupunginjohtaja Kimmo Hinno pelkää, että osa sadosta jää työvoimapulan vuoksi korjaamatta.
”Vaikeina aikoina vahvoilla ovat ne, joilla on ruokaa ‒ jopa muille myytäväksi”, Hinno totesi.
Haapaveden kaupunginjohtaja Kimmo Hinno korosti ukrainalaisten kausityöntekijöiden tärkeyttä. Kuva: Kai TirkkonenJuhlapuhujaksi tilaisuuteen kutsuttu MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muisteli mummoaan, joka jäi talvisodassa leskeksi.
”Mummoni ei puhunut huoltovarmuudesta, mutta hän puhui Jumalan viljan kunnioittamisesta ja pahan päivän varasta.”
Tiirolan mukaan ilmastonmuutoskeskustelussa nautaa on pidetty ilmastopahiksena. Hän kuitenkin korostaa, että kotieläintaloudella on suuri merkitys pohjoisimmilla viljelyalueilla.
”Itse asiassa suurten nälkävuosien seurauksena lehmästä tuli huoltovarmuuden takaaja.”
MTK:n Mikko Tiirola muistutti, ettei jokapäiväinen leipämme ole itsestäänselvyys. Kuva: Kai TirkkonenHän otti myös kantaa hiljattain Brysselistä kantautuneeseen energiapuuvastaiseen lobbaukseen.
”Suomessa ei kasvateta energiapuuta, vaan tukkipuuta, jonka sivutuotteina syntyy kuitupuuta ja energiaa”, hän tähdensi.
Tiirola pitää erittäin huolestuttavana, jos puuenergia joutuu turpeen tielle.
”Luontokatoa ja ilmastonmuutosta haluamme olla torjumassa, mutta se vaatii sekä viljelyn että varjelun mahdollistamista.”
Hänen mielestään ylisukupolvista maanomistusta pitäisi vaalia aikana, jolloin peltojen ja metsien omistaminen kiinnostaa yhä vahvemmin sijoittajia ja rahastoja.
”Tämän päivän polttava kysymys on, kuinka luomme realistiset ja houkuttelevat edellytykset lapsillemme viljellä ja varjella tätä maata. Tähän tarvitsemme siunausta korkeimmalta taholta”, Tiirola summasi.
Sukutilaansa viljelevä Elina Jääskelä kertoo katsovansa hyvillä mielin tulevaan kasvukauteen.
”Eilen ajoin koko päivän sontaa. Siitä se lähtee”, hän naurahti.
Kylmä kevät on viivästyttänyt toukotöiden käynnistymistä jonkin verran.
”Joskus on päästy pellolle jo toukokuun alussa.”
Onneksi nyt ei kuitenkaan ole juuri satanut, joten pellot ovat kuivuneet nopeasti, hän kiitteli.
Lannanajon jälkeen tiedossa on äestystä. Kylvämään Jääskelä uskoo pääsevänsä toukokuun viimeisellä viikolla.
Jääskelällä on Tialan tilalla parsinavetallinen lypsykarjaa ja viljelyksessä 84 hehtaaria peltoa. Lisäksi hän kasvattaa lasten ja nuorten kilpa- ja harrasteponeja.
Ahokankaan tilan mailla, joilla kylvöt torstaina siunattiin, Jääskelän suku on kyntänyt, kylvänyt ja korjannut satoa yli sata vuotta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







