Teollisuus tahtoo jalostettua herukkaa
Herukoita ja erityisesti niiden kuningasta, mustaherukkaa, tuodaan Suomeen ulkomailta vaikka pohjolassakin marja viihtyy.
Miksei kotimainen tuotanto riitä kattamaan tarvetta?
Mehu- ja säilyketeollisuusyhdistyksen asiamiehen Elisa Piesalan mukaan kysyntään vastaamaan tarvittaisiin lisää viljelijöitä myös pohjoisempaa.
Lisäksi marjoja tulisi jalostaa riittävästi, jotta ne sopisivat teollisuuden raaka-aineiksi.
Muutamat teollisuuslaitokset ottavat vastaan tuoretta marjaa, mutta isommat valmistajat ostavat raaka-aineensa joko tiivisteenä tai jalosteena.
Teollisuus haluaa tasalaatuista tavaraa ympäri vuoden ja turvautuu sen takia tuontimarjaan.
Mustaherukkaa tuodaan Suomeen puristettuna täysmehuna, pakasteena ja soseena.
Piesala painottaa, että kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi alkutuotantoa tulee kehittää jatkojalostukseen kelpaavaksi.
Marjat tai niiden jalosteet eivät Piesalan mukaan kuulu pakotteiden piiriin, joten mahdollisuus idän vientiinkin on edelleen olemassa. Venäjä tuottaa herukkaa, mutta tuo sitä myös ulkomailta.
”Tietysti lähiruualla ja kotitarvesäilönnällä on oma vahva sijansa, mutta jalostajiakin tarvitaan. Jos alkutuotantoa halutaan lisätä, pitää olla kanavia, joita pitkin tuotteet saadaan markkinoille.”
Kotimaisen mustaherukan matka kuluttajien käsiin edellyttää Piesalan mukaan alan toimijoiden ja sopimusviljelijöiden yhteistyötä.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
