Lihantuotanto on kolminkertaistunut Suomessa 60 vuodessa, parin viime vuoden aikana tuotanto on kääntynyt laskuun

Toisin kuin naudan- ja sianlihan tuotanto, on siipikarjanlihan tuotanto lisääntynyt broilerinlihan tuotannon kasvun siivittämänä 60-luvulta lähtien. Kuva: Johannes Tervo

Lihantuotanto on Suomessa kolminkertaistunut reilun 60 vuoden aikana. Parin viime vuoden aikana tuotanto on kuitenkin kääntynyt laskuun, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke).

Nyt kokonaistuotantomäärä on yhtä suuri kuin vuonna 2014.

Vuonna 2023 lihantuotannosta oli sianlihaa 41 prosenttia, siipikarjanlihaa 37 prosenttia ja naudanlihaa 22 prosenttia. Lisäksi tuotetaan lampaanlihaa sekä pieniä määriä hevosen- ja vuohenlihaa.

Viime vuosina tuotannon vähentymistä on tapahtunut etenkin sianlihantuotannossa.

Vähenemisen taustalta löytyvät niin lihantuottajien kustannusahdinko, tuotannon rakenteellinen muutos, kuin myös lihan kuluttajahintojen nousu ja kulutustottumusten muutokset, Lukesta kerrotaan.

Naudanlihaa tuotettiin eniten 1980-luvulla, 125 miljoonaa kiloa. Nykyisin tuotantomäärä on noin 85 miljoonaa kiloa.

Sianlihan tuotanto oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin sitä tuotettiin 217 miljoonaa kiloa. Nykyisin tuotanto on noin 160 miljoonaa kiloa. Viime vuotta vähemmän sianlihaa on tuotettu viimeksi vuonna 1978, jolloin tuotantomäärä oli 154 miljoonaa kiloa.

Toisin kuin naudan- ja sianlihan tuotanto, on siipikarjanlihan tuotanto lisääntynyt broilerinlihan tuotannon kasvun siivittämänä 60-luvulta lähtien.

Tuotanto kääntyi toissa vuonna poikkeuksellisesti hienoiseen laskuun, ja siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna vajaa 144 miljoonaa kiloa, josta broilerinlihaa oli noin 93 prosenttia.

”Tällä vuosituhannella tuotanto on enemmän kuin kaksinkertaistunut kasvavan kulutuksen siivittämänä”, kertoo yliaktuaari Sanna Vuorisalo Lukesta.

Siipikarjatilojen määrä on pysynyt vakaana, mutta tilat ovat laajentaneet tuotantoaan.

Lihan kokonaisomavaraisuuden aste on korkea, 97 prosenttia. Suomeen on kuitenkin viime vuodet tuotu enemmän lihaa kuin sitä on viety.

Viimeksi vuonna 2009 lihan viennin määrä ylitti tuonnin. Sianlihaa lukuun ottamatta muilla lihaluokilla tuonti on suurempaa kuin vienti.

Lihan kulutus on viime vuosina vähentynyt huippuvuosista 2016–2018, jolloin lihaa syötiin reilu 81 kiloa henkilöä kohden.

Nykyinen lihan kulutus on noin 77 kiloa, kun mukaan on laskettu riista ja syötävät elimet. Määrä on kypsentämätöntä ruholihaa, joka sisältää muun muassa luut.

Lihan kulutus on muuttunut voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana, Lukesta todetaan. Vuonna 2002 naudanlihan osuus kulutuksesta oli 26 prosenttia, sianlihan 46 ja siipikarjanlihan 22. Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 22, 37 ja 37 prosenttia.

Naudanlihan kulutus on siis pysynyt melko tasaisena, sianlihan kulutus vähentynyt voimakkaasti ja siipikarjanlihan kulutus lisääntynyt.

Kaikesta kulutetusta lihasta yli 80 prosenttia on kotimaista.

Lihan kulutuksen vähenemiseen, etenkin kalliimpien lihalajien osalta, on vaikuttanut viime vuosien lihan hinnankorotukset, ja samanaikainen elinkustannusten voimakas nousu. Lihan kulutuksen painopiste on siirtynyt halvempiin lihaluokkiin, tutkijat kertovat.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (Fao) tilastojen mukaan Suomessa syödään lihaa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. EU:ssa kulutus oli keskimäärin 80 kiloa henkilöä kohden vuonna 2021.

Koko maailmassa lihan keskikulutus sen sijaan oli noin 43 kiloa henkeä kohti vuodessa.