Pellava on kaksijakoinen kasvi: "Parhaimmillaan öljypellavan puinti on helppoa ja mukavaa"

Öljypellavan siemenet sisältävät paljon öljyä ja valkuaista. Kuva: Lari Lievonen

Pellavan maine kulkee kasvin edellä, mutta totuus on usein tarua ihmeellisempää. Öljykasveihin laskettavan öljypellavan puinnin kuulee usein olevan lähes mahdotonta. Elixi Oil Oy:n järjestämässä pellonpiennarpäivässä Koskella jaettiin tietoa tämän erikoiskasvin viljelystä ja murrettiin viljelyyn liittyviä myyttejä.

Pellava on yksivuotinen viljelykasvi, jonka kasvuaika on pitkä, noin 120 vuorokautta. Se kylvetään keväällä ensimmäisten joukossa, ja puinti ajoittuu syys–lokakuulle.

"Pellava sietää yöpakkasia ja kylmää maata, ja siksi se voidaan kylvää jo aikaisin keväällä. Ainakin viime vuosina syksyllä on ollut sellaisia kelejä, että pellava on päästy puimaan", viljelyneuvoja Tiina Uusitalo Elixi Oililta kertoo.

Suomessa öljypellavaa viljellään noin 1 200 hehtaarilla. Ala väheni hieman viime vuodesta. Kysyntää kotimaiselle pellavalle riittää.

"Viljelyalaa olisi varaa kasvattaa", Tiina Uusitalo sanoo.

Pellavan siemenistä puristetaan öljyä. Rouhetta käytetään muun muassa ravintolisiin, makurouheisiin ja eläinten rehuihin.

"Pellavan hinta kulkee laatuluokittain, joihin vaikuttavat siemenen öljypitoisuus ja lehtivihreä", Tiina Uusitalo kertoo.

Jos pellava ei sovellu elintarviketuotantoon, se käytetään kokonaan rehutuotantoon tai öljystä tehdään puun pintakäsittelyöljyjä.

Tuomas Uusitalo viljelee pellavaa tilallaan kolmatta vuotta. Tänä vuonna ala on viisi hehtaaria.

Hänen tilallaan öljypellavan viljely sai alkunsa kokeilusta, mutta viljelijä on ollut tyytyväinen valintaansa.

"Öljypellava on viljelykasvina helppo. Sen kylvömäärät ovat pienet, ruiskutustarve vähäinen ja pitkä kasvuaika tasaa tilan työhuippuja."

Entä se paljon parjattu puinti?

"Puinti on on–off. Parhaimmillaan se on helppoa ja mukavaa. Jos se ei suju, niin se ei suju", Tuomas Uusitalo kertoo.

Puintiin vaikeuden luo pellavan sitkeä varsi, joka voi kietoutua puimurin kelalle. Tuomas Uusitalolla itsellään on ollut hyviä ja vaikeita puinteja, mutta ei niin vaikeita että viljely olisi jäänyt siihen.

"Aina on saatu puitua."

Tuomas Uusitalo on ollut pellavan viljelyyn tyytyväinen sekä viljoja paremman katteen että erikoiskasviarvon ansiosta.

"Viljelypanokset ovat pienet. Ruiskutuksista riittää rikkakasviruiskutus, tauti- tai laonestoruiskutuksia ei tarvita. Myös lannoitustarve on vähäinen."

Pellavasta maksettava hinta on Elixi Oilin taulukon mukaan viljoja korkeampi, ja sopimusviljelyssä hinta ei heilahtele pörssien mukaan.

Pellavan esikasviarvo viljoille on suuri. Sen juuristo kuohkeuttaa varsinkin pintamaata, mikä parantaa vesitaloutta. Pintamaan vesitalouden parantaminen on tarpeen varsinkin savimailla.

"Viljojen satojen on huomattu olevan suurempia lohkoilla, joilla esikasvina oli pellava", Tiina Uusitalo sanoo.

"Viime vuonna ainoat viljat, jotka eivät kärsineet runsaista sateista, olivat lohkoilla, joilla esikasvina oli ollut pellava", Tuomas Uusitalo kertoo.

Pellavan ravintoarvot ovat kohdillaan: kasvi sisältää omega 3 -rasvahappoja, jotka osallistuvat esimerkiksi verisuoniston, hermoston ja rauhasten toimintaan ja kehitykseen sekä auttavat alentamaan kolesterolia.

Pellavan erikoisuus on sen korkea alfalinoleenihappopitoisuus. Alfalinoleenihappo on välttämätön rasvahappo, jota elimistö ei pysty itse muodostamaan.

Pellava tunnetaan myös kuitupitoisuudestaan. Se parantaa vatsan toimintaa niin ihmisillä kuin eläimillä.

"Hevosilla pellavaa käytetään ruokinnassa yleisemmin kuin esimerkiksi naudoilla. Karjatiloillakin pellavarouhetta on yleensä varastossa varmuuden vuoksi ruokintahäiriöiden varalta", Tiina Uusitalo sanoo.

Hän lisää, että pellava saa eläinten karvan kiiltämään, mikä kiinnostaa yleensä hevosenomistajia.

Tuomas Uusitalon satotavoite on tänä vuonna 2 000 kiloa pellavaa hehtaarilta, mikä voi hyvinkin toteutua. Hän aikoo jatkaa pellavan viljelyä, jos se vain viljelykiertoon mahtuu.