Korpilahtelainen hunajatila on vuoden luomuyritys
Komppa-Seppälän tila on erikoistunut luomuhunajaan sekä särkisäilykkeisiin.Jyväskylä
Voi hyvin -luomuhunaja sekä Järki särki -kalasäilyke ovat Komppa-Seppälän tilan kehittämät omat tuotemerkit. Kuva: Petteri KivimäkiJyväskylän Korpilahdella toimivalla Komppa-Seppälän tilalla on pitkä ja monipuolinen kokemus luomumaataloudesta. Marja Komppa ja Ari Seppälä ovat pyörittäneet tilaa pääsääntöisesti luomussa 1990-luvun alusta.
Tänä syksynä tila sai valtakunnallista tunnustusta työlleen Luomuliiton jakaman Vuoden luomuyritys -palkinnon muodossa.
”Olemme yllättyneitä ja vaikuttuneita tästä palkinnosta. Emme osanneet sitä odottaa, sillä emme hakeneet itse mukaan kilpailuun”, Ari Seppälä toteaa.
”Saimme tänä syksynä myös Suomen vastuullisin tuote -palkinnon, joka osoitettiin Järki särki -säilykkeellemme. Ehkä pitäisi seuraavaksi lotota”, Seppälä vitsailee.
Suomen vastuullisin tuote -palkinnon myöntää ostavastuullisesti.fi-sivuston taustalla toimiva asiantuntijaraati.
Komppa-Seppälän tilan toiminta keskittyy kahteen päätuotteeseen, luomuhunajaan sekä särkisäilykkeisiin.
”Alkuunhan teimme pienimuotoisesti monenlaista suoramyyntiin asiakkaille. Ostimme tilan 1990 ja pian täällä oli mehiläispesiä, sieniviljelyjä, ankkoja, kalkkunoita ja lampaita”, Marja Komppa luettelee.
”Vain nautoja ja hevosia emme ole pitäneet. Sikoja oli jossain vaiheessa kaksi.”
2000-luvun alussa päätettiin erikoistua mehiläistarhaukseen.
”Ari oli 1990-luvun lopulla tilan ulkopuolella töissä mehiläishoitajaliitolla mehiläishoidon neuvojana. Alkoi tuntua, että olisi aika keskittyä selkeämmin tiettyyn sektoriin”, Komppa muistelee.
Hunajaa alettiin myydä pakkaamoille tynnyreissä. Vuosina 2005–2006 kotimaisessa hunajassa tuli kuitenkin vastaan ylituotantotilanne.
”Hunajaa jäikin yhtäkkiä paljon käteen. Muutoksia oli tehtävä. Siirryimme mehiläistuotannossa luomuun, aloimme itse pakata hunajaa ja kehitimme oman tuotemerkki.”
Tilan pellot olivat tässä vaiheessa jo valmiiksi luomussa.
”Yhdessä paikassa on alle kymmenen pesää. Hunajasato yleensä laskee, jos pesien määrä on tätä suurempi.” Ari Seppälä
Komppa-Seppälän tilan mehiläistarhaverkosto on levittäytynyt maantieteellisesti laajalle alueelle.
Perheen Vertti-poika on mukana tarhauksessa merkittävässä roolissa.
”Tarhaamme ja tuotamme luomuhunajaa eteläisessä Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä sekä Uudellamaalla useilla paikkakunnilla”, Seppälä kertoo.
Luomutilan hallinnassa on yhteensä liki tuhat mehiläispesää.
”Yhdessä paikassa on alle kymmenen pesää. Hunajasato yleensä laskee, jos pesien määrä on tätä suurempi.”
Hunaja tuodaan tarhoilta Komppa-Seppälän tilan vanhaan navettarakennukseen, jonne on rakennettu tuotantolinjasto.
”On linkouslinja, jossa hunaja poistetaan kehistä. Hunaja kiteytetään vaivaustankeissa ja sitten pakataan pakkauskoneissa.”
”Alussa tuli kommenttia, että voiko tuollaista roskakalaa syödäkään. Mutta säilykkeemme ovat saavuttaneet suuren suosion.” Marja Komppa
Vuodesta 2015 lähtien Järki särki -kalasäilykkeet ovat nousseet tilan toiseksi tukijalaksi.
”Olimme kalastaneet särkeä ja laittaneet siitä ruokaa. Pidimme mausta ja päätimme kokeilla, voisiko tälle olla kaupallista menekkiä”, Komppa taustoittaa.
Vanhaan navettaan nousi EU-tasoinen kalanjalostuslaitos. Sieltä löytyvät pakastimet sekä perkuu-, pilkonta-, pakkaus- ja kannensulkukoneet.
Suhtautuminen särkeen on muuttunut viime vuosina.
”Alussa tuli kommenttia, että voiko tuollaista roskakalaa syödäkään. Mutta säilykkeemme ovat saavuttaneet suuren suosion”, Komppa kertoo.
Särkeä ei lasketa luomuun, mutta Seppälä pitää kalastamista hyvin ympäristöystävällisenä.
”Kalastus on kustannustehokkain tapa poistaa rehevöitymistä järvistä ja meristä.”
Mies kalastaa suurjärvi Päijänteestä. Kalaa ostetaan myös ulkoa.
”Kun tuotteen kysyntä lähti nopeaan kasvuun, alettiin ensin ostaa särkeä Päijänteen ja sitten koko Suomen ammattikalastajilta.”
Särki on sesonkikala, jonka pääkausi on keväällä jäitten lähdön jälkeen ja uudelleen loka–marraskuulla.
”Kolmas ajankohta särjen kalastamiseen on katiskoilla talven viime jäiden alta.”
Tilan tuotteet eivät ole kaupan hyllyillä edullisimmasta päästä.
”Ostaessaan luomua kuluttaja maksaa laadusta, luonnon monimuotoisuudesta ja tuotantotavasta. Vastuullisuus on toimintamme ytimessä”, Seppälä pohtii.
”Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että tuotteemme ovat myös mahdollisimman maistuvia”, Komppa lisää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
