Sikayrittäjät haluaa, että tuontiliha, joka ei täytä Suomen eläinsuojelusäädöksiä, olisi pakko merkitä erikseen

Pitkä saparo on yksi sikojen hyvinvoinnin mittari. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen Sikayrittäjät haluaa, että tuontilihaa myytäessä olisi pakko erikseen mainita, ettei se täytä Suomen eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Merkintäpakon pitäisi koskea myös ravintoloita ja ruokaloita.

Vaihtoehtoisesti merkintä voisi olla, ettei tuote täytä Euroopan Unionin lainsäädäntöä, yhdistys toteaa.

Suomessa sikojen häntien leikkaaminen on ollut kiellettyä kahdenkymmenen vuoden ajan. EU:n direktiivi, joka kieltää häntien leikkuun, on ollut voimassa pian 30 vuotta. Silti edelleen kaikki jäsenmaat, lukuun ottamatta Suomea ja Ruotsia, sallivat häntien leikkaamisen, yhdistys toteaa. ”Tämä johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan.”

Sikayrittäjät korostaa, että kaikkien julkisten hankintojen tulisi täyttää suomalaisen lainsäädännön vaatimukset.

Merkintäesitys sisältyy lausuntoon, jonka Suomen Sikayrittäjät ry antoi parlamentaariselle maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmälle.

Sikayrittäjät esittää myös kansallista toiminta-avustusta salmonellan vastustukseen sikatiloilla. Perusteena on, että kyseessä on kansanterveystyö, jota valtion tulisi tukea.

Kolmas ehdotus liittyy eläinten hyvinvointikorvaukseen. Järjestelmään on tullut mukaan korvaus lihasikojen olosuhteiden parantamiseen, jossa mittarina on ehjät saparot. Vastaava korvaus on käytössä myös Saksassa.

Suomessa tueksi on esitetty 7,5 euroa sikaa kohti, Saksassa 21,5 euroa. Saksan tukitaso vastaa todellisia kustannuksia, yhdistys toteaa. Tukitason tulisi olla samantasoinen Euroopan eri maissa.