Markkinakatsaus: Jo keskimääräiset hehtaarisadot pullistaisivat kotimaan viljavarastot
Euroopassa syysviljat kärsivät, mutta ohrasta odotetaan suurta satoa.
Ohrasadosta povataan suurta Euroopassa. Kuva: Esko Keski-VähäläViljelijät ovat kylväneet tänä keväänä kauraa ja hernettä viime vuotta enemmän, selviää Luonnonvarakeskus Luken julkaisemista kevään kylvöalatiedoista.
Kokonaisvilja-ala kasvaa ennakkotietojen mukaan kaksi prosenttia viime kesästä ja on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria. MTK:n varoittelu talvella viljan ylituotannosta ei näytä vaikuttaneen viljelijöiden päätöksiin.
Kaura-ala kasvaa 10 prosenttia vuodesta 2019. Kauran kylvöala on noin 347 000 hehtaaria ja lähenee rehuohra-alaa, joka on noin 380 000 hehtaaria. Kaikkiaan ohraa on 459 000 hehtaaria.
Tilasto pohjautuu tukihaussa viljelijöiden antamiin tietoihin.
Kasvukausi on vasta alussa, joten sadonmäärästä ei ole tietoa. Edellisten vuosien tiedoilla voidaan kuitenkin hiukan arvioida, mitä voisi olla tulossa.
Vuosien 2018 ja 2019 sadot olivat lähes ääripäitä. 2018 kesällä kuivuus leikkasi, mutta viime vuonna saatiin paikoin ennätyssatoja.
Vuoden 2018 hehtaarisadolla kaurasato jäisi alle miljardiin kiloon. Viime vuoden satotasolla sen sijaan kauraa tulisi kaikkiaan 1,3 miljardia kiloa.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) mukaan kuluvalla kaudella kotimaan kulutus ja vienti olivat kauralla yhteensä 1,1 miljardia kiloa.
Eli hyvän sadon sattuessa kulutusta täytyy löytyä kotimaasta tai maailmalta lisää. Toisaalta viime aikojen helteinen ja kuiva sää on jo voinut parhaan terän sadosta monin paikoin leikata.
Ohrasta katovuoden 2018 hehtaarisadoilla tulisi 1,5 miljardin kilon sato. Viime syksyn sadolla yllettäisiin lähes kahteen miljardiin kiloon. Siinä riittäisi sulateltavaa sillä Vyrin mukaan kulutus on viime vuosina ollut noin 1,4–1,8 miljardia kiloa.
Vehnäala kasvoi viime vuodesta kaksi prosenttia 211 000 hehtaariin.
Katovuoden hehtaarisadoilla kokonaissato olisi alle 600 miljoonaa kiloa. Viime syksyn sadoilla satoa kertyisi yli 900 miljoonaa kiloa.
Kuluvalla kaudella kotimaan kulutus ja vienti ovat vehnällä yhteensä 833 miljoonaa kiloa.
Ruista on vain pari prosenttia vilja-alasta tänä vuonna, koska sen kylvöala puolittui viime vuodesta.
Viime vuonna rukiista korjattiin suurin sato vuoden 1990 jälkeen. Tänä vuonna ruisala on vajaa 20 000 hehtaaria. Ala ei normisatotasolla tyydytä kotimaista ruistarvetta, joka on noin sata miljoonan kiloa vuodessa.
Viime syksyn runsaasta, noin 180 miljoonan kilon ruissadosta, tavallista enemmän on vielä varastoissa. Se korvaa mahdollista tulevan ruissadon niukkuutta.
Viljavarastojen on arvioitu olevan tänä kesänä ennen sadonkorjuuta kaikilla viljalajeilla suuremmat kuin vuosi sitten.
Katovuotena puhutun 2018 satotasoillakin viljasato olisi kesän pinta-aloilla yhteensä noin kolme miljardia kiloa.
"Herneala ylittänee 25 000 hehtaaria tänä vuonna, mikä on yli satavuotisen tilastohistorian suurin ala. Sen sijaan rypsin ja rapsin alamäki jatkuu, niiden ala on pienin sitten vuoden 1977", toteaa Luken yliaktuaari Anneli Partala.
Rypsiä ja rapsia kylvettiin yhteensä 30 000 hehtaaria. Rypsiala hiukan kasvoi viime vuodesta, mutta rapsiala romahti.
Härkäpapuala nousee 18 100 hehtaariin.
Kumina-ala, 20 000 hehtaaria, pienenee viime vuodesta 15 prosenttia.
Ruoka- ja tärkkelysperunan viljelyalat laskevat aavistuksen viime kesästä.
Sokerijuurikkaan pinta-ala ylittää 11 000 hehtaarin rajan.
Rehunurmen ala, noin 780 000 hehtaaria, on noin kolmasosa käytössä olevasta maatalousmaasta. Ala on hiukan viime vuotta pienempi.
Kesantojen ja luonnonhoitopeltojen ala pienenee vajaan kymmenesosan ja niiden osuus käytössä olevasta maatalousmaasta on alle viidennes.
Kaikkiaan peltoa on on 2,3 miljoonaa hehtaaria.
Euroopan satoennusteet syysviljoille painuivat alle viiden vuoden keskiarvojen EU:n satoennusteita laativan Mars-yksikön viime viikon katsauksessa.
Myös rapsin hehtaarisadon ennustetaan olevan EU-alueella keskimäärin heikompi kuin viiden vuoden keskiarvo.
Syysohran sato jää lähes kolme prosenttia heikommaksi, mutta kevätohrasta ennustetaan keskimääräistä parempaa satoa.
Kuivuus on haitannut kasvustoja etenkin Ranskassa, Romaniassa, Belgiassa ja Hollannissa.
Mars-raportin mukaan Suomessa ja Baltian maissa odotetaan keskimääräistä satoa. Tanskaan ja Ruotsiin keskimääräistä parempaa.
Lue myös:
MTK:n Eerola: Näillä hinnoilla ei kannata kylvää viljaa ollenkaan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
