”Nautamäärän supistumiskehitys tulee saada pysähtymään”, MTK:n nautaverkoston puheenjohtaja Jaakko Isomäki linjaa. Kuva: Kari Salonen
Tästä jauhelihapula johtuu
Lihan kulutus on kasvanut enemmän kuin tuotanto ja se näkyy ensimmäisenä jauhelihatuotteissa.
Lihatalojen mukaan jauhelihapulaan vaikuttaa muun muassa nautakarjatilojen ennakoitua nopeampi vähentyminen sekä lihakulutuksen samanaikainen kasvu niin Suomessa kuin Euroopassa. Kuva: Kari SalonenNaudan jauhelihan saatavuus on heikentynyt ja se näkyy jo kauppojen tyhjentyneissä hyllyssä. Lihatalojen mukaan jauhelihan niukkuus on useamman kotimaisen ja ulkomaisen tekijän summa. Yksi keskeinen juurisyy on maitotilojen määrän ennakoitua nopeampi vähentyminen.
”Vielä 2020 nautatiloja oli 9 780. Viime vuonna kesän korvalla tiloja oli enää 6 580, eli parisataa vähemmän, mitä oli ennustettu. Nautaa on nyt saatavilla niukasti”, HK Foodsin lihaliiketoiminnoista vastaava johtaja Mikko Järvinen summaa.
Samaan aikaa nautatilojen vähenemisen kanssa naudanlihan kulutus on noussut noin neljä prosenttia, mikä on kasvattanut kulutuksen ja tarjonnan välistä eroa. Tuoretuotteena naudan jauheliha on markkinamuutoksiin herkästi reagoiva tuote.
”Suomalaiset ovat jauhelihakansaa ja lihantuotannon muutokset näkyvät siinä ensimmäisenä.”
Atrian mukaan naudanjauhelihan toimitusvaikeudet alkoivat näkyä jo viime vuoden lopulla ja saatavuuspulaksi tilanne alkoi kehittyä vuoden alussa.
”Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa naudanlihan kysyntä on suurta ja siitä johtuva hintatason nousu on ohjannut Euroopan naudanlihan vientiä yhä enemmän näille markkinoille”, Atria Suomen lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi sanoo.
Hirvijärven mukaan naudanlihan kysyntä ylittää Euroopassa tarjonnan eikä Suomi tee poikkeusta.
”Viime vuosina suomalaisen naudanlihan tuotanto on laskenut, mutta samaan aikaan kulutus on pysynyt ennallaan ja jopa kasvanut. Suomi ei ole ollut omavarainen naudanlihan tuotannon suhteen.”
Hirvijärven mukaan naudanlihan saatavuus tulisi nähdä huoltovarmuuskysymyksenä.
”Meidän olisi huolehdittava siitä, että Suomen naudanlihan ja maidon tuotanto säilyy riittävän korkealla tasolla ja mahdollisesti sitä on jopa kasvatettava.”
Hirvijärven mukaan tilanteeseen ei ole näkyvissä muutosta niin kauan, kuin kysyntä kasvaa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Lihatalojen mukaan naudanlihan niukkuus johtuu maailmanmarkkinasta, kysynnän kasvusta sekä nautakarjatilojen määrän vähenemisestä.
”Ennen pitkää markkina kyllä korjaa naudanlihan saatavuuden ja kysynnän välisen epäsuhdan”, HK Foodsin Järvinen sanoo.
Osaltaan nykyisen tilanteen syntyyn vaikutti Järvisen mukaan yleinen elintarvikkeiden hintojen nousu 2022–2023. Naudanlihan varastot kasvoivat ja hinnat laskivat, mikä puolestaan nopeutti tarjonnan supistumista tuottajapuolelta.
Tuottajan näkökulmasta naudanlihan hinnat ovat laahanneet jo pitkään.
”Reaalihinnat ovat laskeneet jo viisi vuotta peräkkäin. Se ei voi olla näkymättä naudanlihan tarjonnassa”, laukaalainen emolehmäkasvattaja Veijo Riipinen sanoo.
Nautojen määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2032 mennessä noin 40 000 yksilöllä.
”Jos näin tapahtuu, naudanlihan kotimainen tuotanto supistuu noin 20 miljoonalla kilolla vuosittain, mikä johtaa omavaraisuuden romahtamiseen”, MTK:n nautaverkoston puheenjohtaja Jaakko Isomäki sanoo.
Hänen mukaansa nautamäärän supistumiskehitys pitää saada katkeamaan.
”Kaikkein tärkeintä on saada naudanlihan tuotanto kannattavaksi ja kestävälle pohjalle, että viljelijät uskaltavat investoida ja nähdä toivoa tulevaisuudessa”, Isomäki linjaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
