Tervolan lammaskatras tutustumassa uuteen lampolaansa elokuussa 2022. Kuva: Kai Tirkkonen
Arvokas katras asettui taloksi ammattiopiston lampolaan
Pelson vankilatilalta Ammattiopisto Lappiaan viime kesänä siirrettyn lammaslauman kehittämiseksi tehdään pian viisivuotissuunnitelma. Onhan kyseessä arvokas geenipankkikatras.
”Mää olen kansallisaarre”. Näin voisi suomenlammaskaritsa itsestään hyvällä syyllä ajatella. Kuva: Pentti Vänskä”Lampaat ovat asettuneet taloksi”, kertoo tyytyväisenoloinen toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi Ammattiopisto Lappiasta. Kyse on katraasta, joka syyskuussa siirretiin Pelson vankilasta Lappian lampolaan Tervolan Louelle.
Kyse ei ole mistä tahansa lampaista vaan Suomen alkuperäisrotuja edustavasta elävästä geenipankista, jossa on pääosin suomenlampaita mutta myös kainuunharmaksia.
Lampaiden lisäksi Pelsolta tuli Louelle pohjoissuomenkarjaa.
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) muutoksien vuoksi Pelson vankila maatiloineen lakkautetaan. Vuonna 2019 päätettiin, että karja siirtyy kokonaisuudessaan Louelle.
Uusien asukkaiden muuttoa valmisteltiin työryhmässä, jossa oli Lappian ja Pelson lisäksi edustettuina Luonnonvarakeskus Luke, maa- ja metsätalousministeriö sekä ely-keskus, Saariniemi kertoo.
Louelle rakennettu uusi lampola oli yksi tärkeimmistä asioista, joita työryhmässä käsiteliin. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa mukana oli myös kaksi eläinlääkäriä, joilta saatiin Saariniemen mukaan hyviä vinkkejä siitä, miten lampolasta saadaan paras mahdollinen eläinten hyvinvointia ajatellen.
Yhteiselo katraan kanssa on sujunut hyvin, vaikka siirtyminen aiheutti stressiä niin eläimissä kuin ihmisissä.
”Tässä on opeteltu lampaiden käsittelyä”, Saariniemi sanoo.
Hän kiittelee lampolassa työskenteleviä maataloustyönohjaajia Silja Jokiniemeä, Juha Jokiniemeä ja Pipsa Pallaria.
”Meillä kävi tuuri, että saimme hyviä työntekijöitä, joilla oli entuudestaan kokemusta lampaista.”
Lampaiden parissa ahkeroi aina myös opiskelijoita.
”Pelson kanssa sovittiin, että kaikki eläimet siirtyvät meille kerralla ja täällä eläimet tarkastetaan. Muutama lammas on pitänyt poistaa”, Saariniemi kertoo.
Poistojen syitä ovat olleet molempien utareiden viat, hampaiden tippuminen iäkkäimmillä uuhilla sekä jalka- ja sorkkaviat. Lisäksi lampaiden siirrosta johtuvan stressireaktion takia jouduttiin tekemään poistoja.
Lampaita tuli kaikkiaan 450, joista 140 oli huhtikuussa syntyneitä karitsoita. Niistä suurin osa on jo mennyt suunnitellusti teuraaksi.
Arvokasta geenikatrasta jalostetaan eteenpäin tiiviissä yhteistyössä Luken ja ennen kaikkea tutkimusprofessori Juha Kantasen kanssa. Hän on muun muassa mukana, kun Lappian lampaille tehdään jalostussuunnitelmaa.
”Sukutaulut ovat aina taustalla. Niihin peilataan tarkasti, mitä eläimiä menee teuraaksi ja mitä jätetään. Pyritään kasvattamaan rakenteellisesti hyviä yksilöitä ja sitä kautta vahvistaa katrasta.”
Uuhista 150 astutetaan ensi keväänä ja loput 150 ensi syksynä, Saariniemi kertoo.
Maa- ja metsätalousministeriön kautta Lappia saa lampaiden ja myös suomenkarjan ylläpidosta korvauksen. Suurin osa rahasta tulee kuitenkin koulun omista varoista, Saariniemi kertoo.
”Kustannukset on pitänyt miettiä tarkkaan, koska kaikki on pitänyt hankkia kerintäkoneista ja puntareista alkaen.”
Lampola on pääosin toiminut, kuten suunniteltiin. Ruokintapöydälle pitää ensi kesänä tehdä Saarineimen mukaan muutoksia. Sen etureuna on liian korkea, joten rehujen jakaminen seosrehuvaunulla ei onnistukaan.
Suurin osa rehuista saadaan koulun omilta pelloilta.
Opetuksessa tuodaan esille, miten ainutlaatuinen eläinkanta Louella on ja mikä merkitys eläingeenipankin hoitamisella on. Näin arvokkaiden eläinten tunnettuus kasvaa muidenkin kuin vain niitä hoitavien oppilaitosten seinien sisällä.
Saariniemi uskoo, että tulevaisuudessa ainutlaatuiset lampaat – ja mikseivät myös lehmät – voivat olla juuri se tekijä, joka saa opiskelijan valitsemaan Lappian maatalousopiskelupaikakseen.
Pelson vankilatilalta Lappiaan viime kesänä siirretyn lammaskatraan kehittämiseksi tehdään Kantasen mukaan pian viisivuotissuunnitelma.
Nykyisessä katraassa on karsittavia eläimiä ja sitä kehitetään geneettisesti entistä kattavammaksi eläinhankintojen ja keinosiemennyksen avulla. Kainuunharmasten osuutta on tarkoitus kasvattaa nykyisestä noin 25 uuhesta.
Kun rutiinit uudessa lampolassa saadaan toimimaan, Lappiassa voidaan ryhtyä myös keräämään ja pakastamaan pässien siemennestettä.
Uutista muutettu 12.12. klo 8:46. Korjattu Pipsa Pallarin nimi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
