Raakamaidon myyntirajasaattaa nousta 2 500 kilosta
Raakamaidon myynnille asetettu 2 500 litran vuosittainen raja saattaa muuttua tai jopa poistua kokonaan. Nyt isompien määrien myynti vaatii laitoshyväksynnän.
Erikoistutkija Pirkko Tuominen Evirasta pitää rajaa keinotekoisena.
”Minusta sen voisi poistaa ja miettiä tarkemmin yhteisiä kriteereitä raakamaidon myynnille.”
Tuomisen mielestä maitomäärää ja laitoshyväksyntää olennaisempaa on, että myytävää maitoa tutkitaan säännöllisesti ja kaikilla toimijoilla on samat säännöt. Nyt paikallisten viranomaisten käytännöt vaihtelevat.
Eviran raakamaidon riskiselvityksessä arvioidaan, että maidosta johtuvia ruokamyrkytyksiä saattaisi tulla lisää, jos raakamaidon myyntirajoja muutettaisiin ilman riskinhallinnan lisäämistä.
Tuominen ei haluaisi kieltää raakamaidon käyttöä keneltäkään. Hän kuitenkin toivoo, että pastöroimattomaan maitoon liittyvät riskit tuotaisiin nykyistä paremmin tietoisuuteen.
Tiedotus voitaisiin tehdä esimerkiksi infotauluilla ja vähittäismyynnissä pakkausmerkinnöillä.
”Kaikki eivät erota raakamaidon ja pastöroidun eroa. Raakamaito pitäisi käyttää aika nopeasti ja säilyttää kylmässä.”
Riskikartoituksesta selviää, että Suomessa on todettu viime vuosikymmenellä joitain maidosta johtuvia ruokamyrkytysepidemioita. Viimeisin oli kesäkuussa Turussa.
Raakamaidon ja siitä valmistettujen tuotteiden osuus ruokamyrkytyksissä on suhteellisesti suurempi kuin kuumennuskäsiteltyjen maitotuotteiden.
Tuominen haluaisi myös varmistaa, ettei maitoa myyvillä tiloilla esiinny tauteja, jotka voisivat levitä maidon kautta.
Selvityksen mukaan raakamaitoa myyvät tilat luottavat pitkälti meijerien laatuseurantaan.
”Meijerien seuraama kokonaispesäkeluku ei kerro, onko maidossa tautia aiheuttavia bakteereita. E-luokan maitokin voi sisältää vakavia taudinaiheuttajia.”
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan viime kesän pilottitutkimus kertoo, että suomalainen raakamaito on pääosin hyvälaatuista, mutta sisältää usein uloste- ja ihoperäisiä mikrobeja.
Raakamaito voi myös satunnaisesti olla saastunutta ja aiheuttaa tartuntoja etenkin riskiryhmissä.
Suurimmat riskit ja mahdollisesti säännöllistä seurantaa tarvitsevat mikrobit Suomessa ovat listeria, ehec, lämpökestoiset kampylobakteerit ja salmonella.
”Niitä ei näe päältä.”
Tuominen kertoo selvityksen sujuneen hyvässä yhteistyössä ja uskoo, että asiasta kuullaan lisää syksyn aikana.
Selvityksen teki Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, joka on riippumaton Eviran elintarvikevalvonnasta.
Raakamaitoselvityksestä ilmenee, että Euroopan eri maissa sovelletaan EU-lainsäädäntöä eri tavoin. Useissa maissa maidontuottajien on lupa myydä raakamaitoa ”pieniä määriä” suoraan tilalta. Joissain maissa myynti on kielletty, tai sen kieltämistä suunnitellaan.
Vain muutamissa maissa pieni määrä on määritelty kuten Suomessa. Useissa maissa myytävä raakamaito pitää merkitä selvästi raakamaidoksi. Lisäksi on ilmoitettava, että sen voi nauttia vasta kuumennuksen jälkeen.
Suomessa raakamaidon osuus maidon kulutuksesta on noin prosentti. Kulutus on pitkään pienentynyt, vaikka aiheesta on puhuttu paljon.
”Ehkä saatavuus on rajoittava tekijä”, Tuominen pohtii.
Kiintiökaudella 2009–2010 suoramyyntimäärän 2 500 kiloa ylitti 52 tilaa. 27 tilaa myi yli 5 000 kiloa ja 18 yli 10 000 kiloa lehmänmaitoa. Eniten maitoa myyvät isot tilat.
Raakamaidon ja raakamaitotuotteiden käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä, myös riskiryhmissä. Yleisimmin raakamaitoa käytetään luonnollisuuden ja hyvän maun vuoksi. Usein syy on myös laktoosi-intoleranssi.
Valtaosa kuluttajien käyttämästä raakamaidosta on lehmänmaitoa. 67 prosenttia siitä ostetaan tilalta tai tilamyymälästä.
Raakamaito juodaan yleensä sellaisenaan. Vajaa kaksi prosenttia käyttäjistä kuumentaa maidon ennen käyttöä.
Kuluttajakysely kohdistui vain raakamaitoa myyvien yritysten asiakkaisiin.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
