Markkinakatsaus: Kuivuus leikkaa Euroopan satoennusteita, maidonhinta EU-maissa laskenut

Sateiden arvioidaan saapuneen Keski-Eurooppaan liian myöhään ja sato ehti kärsiä kevään kuivuudesta. Arkistokuva vuodelta 2018. Kuva: Markku Pulkkinen

Yhdysvaltojen maatalousministeriö Usda paisutti arviotaan maailman viljasadosta torstaina julkaisemassaan kuukausiraportissa.

Maailman vehnän satoennustetta kaudella 2020/2021 Usda nosti noin viisi miljoonaa tonnia toukokuun ennusteestaan 773 miljoonaan tonniin.

Intian vehnäennuste kohosi yli neljä miljoonaa tonnia ja Australian kaksi miljoonaa tonnia. Kiinan ja Turkin ennusteita on kasvatettu molempia miljoonalla tonnilla. Lisäksi alkuvarastot arvioidaan hiukan aiempaa suuremmiksi.

Sen sijaan vehnän satoennustetta laskettiin EU-alueella kahdella miljoonalla tonnilla ja Ukrainassa 1,5 miljoonalla tonnilla. Syynä laskuun on alueita vaivannut kuivuus.

Ranskalainen Strategie Grains arvioi, että sateet ovat tulleet Eurooppaan liian myöhään. Kuivuus voi leikata Euroopan vehnäsadon jopa yhtä heikoksi kuin vuonna 2018.

Kokonaiskäyttö vehnälle on Usdan mukaan 753 miljoonaa tonnia.

Kauden loppuvarastot nousevat vehnällä Usdan mukaan ennätyssuuriksi 316 miljoonaan tonniin. Siitä 51 prosenttia on Kiinassa ja 10 prosenttia Intiassa. Kun näiden maiden varastot poistetaan laskuista, ei maailmassa kovin runsasta kaupan olevaa vehnävarastoa olekaan.

Vehnän hinnat laskivat viljapörsseissä Usdan raportin julkistuksen jälkeen.

Rehuviljoille Usda nosti sekä sato- että kulutusennustetta toukokuusta. Muutos oli silloin lähes plus miinus nolla.

Ohran tuotannon ennustetaan kasvavan Euroopassa lähinnä Britannian kasvavan sadon myötä. Myös Australiassa ohrasato kasvaa. Ukrainan ja Venäjän ohranäkymiä on alennettu.

Rapsisadon ennakoidaan jäävän Euroopassa jälleen pieneksi. Eurooppalainen viljakaupan yhdistys Coceral laski viime viikolla rapsisatoennusteitaan Saksan, Ranskan, Britannian ja Romanian osalta.

Pariisin hyödykepörssissä rapsinoteeraukset ovat pysyneet melko tasaisesti 375–380 euron tuntumassa.

Markkinat seuraavat säiden kehitystä sekä alkaako biopolttoaineiden kysyntä piristyä koronarajoitusten vähentyessä.

Maidon tuottajahinta on EU-maissa kevään aikana laskenut alimmilleen sitten vuoden 2018. EU-maiden keskihinta toukokuussa oli komission arvion mukaan 33,13 senttiä kilolta.

Sitä alempana keskihinta on käynyt viimeksi muutaman kuukauden ajan vuonna 2018 ja sitä ennen vuosien 2015–2016 maitokriisissä, joka syntyi kiintiöjärjestelmän poistosta.

Maidontuotanto on kasvanut EU-maissa kolme prosenttia viime vuoden keväästä. Samaan aikaan on osunut kulutusta maailmanlaajuisesti pienentänyt koronapandemia.

Korona-aikana keskihinta on laskenut noin kaksi senttiä. Tammikuussa hinta oli 35,15 senttiä kilolta ja toukokuussa 33,13 senttiä.

Osittain lasku menee maidontuotannon keväisen kasvun piikkiin. Viime vuonnakin toukokuussa hinta oli reilun sentin tammikuuta alempi.

Laskua on tullut tuotantoa kasvattaneissa maissa. Irlannissa tuottajahinta on laskenut tammikuun lähes 35 sentistä toukokuun reiluun 29 senttiin kilolta.

Hollannissa samalla ajalla hinta on pudonnut yli 36 sentistä noin 32 senttiin kilolta.

Saksassa hinta on säilynyt melko vakaasti 34 sentin paremmalla puolella. Suomessa EU:n tilaston mukaan hinta on ollut vakaa ja yli 38 senttiä kilolta koko kevään.

Sianlihan hinta näyttää vakiintuvan Euroopassa.

EU-maiden keskihinta E-luokan sianlihalle laski maaliskuusta toukokuun puoliväliin, mutta on sen jälkeen ollut kolme viikkoa nousussa.

Keskihinta oli kesäkuun alussa 1,63 euroa kilolta. Saksassa hinta oli 1,72 euroa ja Tanskassa 1,71 euroa kilolta. Suomessa hinta oli 1,73 euroa kilolta.

Suomalaiset tuottajat eivät viime vuonna päässeet ollenkaan mukaan Keski-Euroopassa nähtyyn hintaralliin. Siten Suomessa hinta on nyt viisi prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Lähes kaikissa muissa EU-maissa sian hinta on nyt viime vuotta huonompi.