Suomenlampaita kantakirjattu jo 100 vuotta ‒ ”Alkuperäisrotu säilyy parhaiten, kun sitä käytetään monipuolisesti”

Suomenlammas tunnetaan maailmalla erityisesti hyvästä karitsatuotoksestaan. Rodun hallussa on myös yhdellä kerralla syntyneen vuonueen maailman ennätys.  Kuva: Pekka Fali

Suomenlammas on AIV-rehun ohella suomalaisen maatalouden tunnetuimpia asioita maailmalla, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Juha Kantanen.

Rotu pitää hallussaan myös maailman ennätystä yhdellä poikimisella syntyneiden karitsojen määrässä, joka on peräti yhdeksän, Kantanen muistutti puhuessaan Finnsheep-päivässä Tampereella 20. lokakuuta.

Hedelmällisyys, tiinehtyminen ympäri vuoden sekä pehmeä villa ovat suomenlampaan erityisiä vahvuuksia. Suomenlampaita on viety onnistuneesti moniin maihin muun muassa lisäämään syntyvien karitsojen määrää risteytystuotannossa. Rotua jalostetaan myös esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa.

Kotimaassa suomenlampaan jalostustavoitteina on edellisten lisäksi lihantuotanto-ominaisuuksien ja turkisten laadun kehittäminen.

Hyvät ominaisuudet eivät kehity sattumalta, vaan niiden taustalla on pitkään jatkunut järjestelmällinen jalostustyö sekä eläinten kantakirjaaminen.

Suomenlampaiden kantakirjauksen, eli jalostukseen käytettävien eläinten rekisteriin kirjaamisen, aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kantakirjanpidon aloitti aikanaan Lammas- ja Vuohenhoitoyhdistys, ja nykyisin vastuu siitä on ProAgria Keskusten Liitolla.

”Lisää tiloja otetaan mukaan erityisesti ensi vuonna, kun alkuperäisrotujen tukihaku jälleen avautuu”, sanoo ProAgrian lammasasiantuntija Kaie Ahlskog.

Alkuperäisrodun säilymisen kannalta tärkeintä on, että eläimiä on tiloilla ja niitä käytetään monipuolisesti, lammas- ja vuohituotannon erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgriasta linjaa.

Kantakirjatietoja on Suomessa nykyisin 300 tilalta ja 11 lammasrodusta.