Laukaalaiset Hanna ja Tommi Veander, heidän poikansa Väinö sekä tämän kaverit Vihtori ja Mikke tutustuivat lammastilan elämään lähiruokapäivänä tänään lauantaina. Mukana oli myös Claus-corgi. Kuva: Jukka Koivula
Susivahinkojen piinaama luomulammastila avasi ovensa lähiruokapäivänä – ”Mielellään sitä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tutustua maaseudun elämään”
Susiongelma äityi lopulta niin pahaksi, että suurin osa yli satapäisestä lammaslaumasta myytiin pois. Niemelän tilalle jäi 19 uuhikaritsaa.Laukaa
Luomulammastilaa Laukaan Äijälässä pyörittävä Pia Niemeläinen on ollut kovilla häirikkösusien kanssa. Lampaista valtaosa on myyty muualle. Kuva: Jukka KoivulaLaukaan Äijälässä sijaitseva Niemelän lammastila on yli 130 vuotta vanha sukutila, joka on jo seitsemättä kertaa mukana valtakunnallisessa lähiruokapäivä -tapahtumassa.
”Ihan alusta asti on oltu tässä mukana. Pidän valtakunnallista lähiruokapäivää erittäin hyvänä tapahtumana. Tässä on taustalla maanlaajuinen markkinointikoneisto”, maaseutuyrittäjä Pia Niemeläinen sanoo.
Niemeläinen katsoo, että maatilojen avointen ovien päivät ovat tärkeä osa maatalouden kuluttajatyötä.
”Mielellään sitä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tutustua maaseudun elämään.”
Niemelän lammastilan tilapuoti on auki aina perjantaisin ympärivuotisesti.
”Sitä kautta kohtaamisia ihmisten kanssa tulee säännöllisesti. Se on tässä työssä mukavaa.”
Puodissa kaupataan suoramyyntituotteina lampaanlihaa, -taljoja sekä -villoja.
Pia Niemeläinen ryhtyi pyörittämään miehensä kanssa tämän sukutilaa vuonna 2011.
”Vuoteen 2010 tässä oli lypsykarjaa. 2011 tilan tuotantosuunta muutettiin emolehmiin ja lampaisiin. 2016 siirryimme kokonaan luomulammastilaksi. Karjaksi valikoituivat suomalaisen harvinaisen alkuperäisrotu kainuunharmaksen lampaat”, maaseutuyrittäjä taustoittaa.
Viime aikoina lammastila on kuitenkin joutunut suuriin ongelmiin mittavien ja jatkuvien susivahinkojen takia.
”Viime syksynä sudet tappoivat perinnemaisemalaitumilta paljon meidän lampaita. Sitten ne alkoivat hyökkiä tähän pihapiiriinkin”, Niemeläinen kertoo.
Susiongelma äityi lopulta niin pahaksi, että suurin osa yli satapäisestä lammaslaumasta myytiin pois. Niemelän tilalle jäi 19 uuhikaritsaa.
”Eihän susiongelma ole mihinkään poistunut. Viime viikollakin meni taas kaksi lammasta tästä pihalaitumelta susien suuhun.”
Pia Niemeläinen kuvaa tilannetta hyvin stressaavaksi.
”Kyllä se on kestämätöntä, että jouduin käytännössä ajamaan alas lammastilan toiminnan. Stressistä johtuen allergiani pahentui niin paljon, etten pystynyt enää viettämään aikaa lampolassa.”
Susiongelman kanssa painiskellaan seudulla laajemmin.
”Eihän ongelma rajoitu vain meihin. Täällä Laukaan, Konneveden, Vesannon ja Sumiaisten suunnalla liikkuu susia, jotka hyökkivät jatkuvasti seudun lammastiloille.”
Hanna ja Tommi Veander Laukaan Vihtavuoresta vierailivat Niemelän luomulammastilan avointen ovien päivässä tänään lauantaina.
”Meillä on ollut aiempina vuosina kesälampaita täältä. Otimme nyt Claus-corgin mukaan, jotta se pääsee tutustumaan lampaiden hajuun”, Hanna Veander kertoo.
Pariskunta pitää lähiruokapäivää tervetulleena toimintamuotona.
”Onhan se hienoa, että ihmiset pääsevät tutustumaan maatilojen arkeen ja eläimiinkin”, Tommi sanoo.
Mukanaan heillä oli oma kymmenvuotias poika Väinö sekä tämän kaverit Vihtori ja Mikke.
”Lammas on mun lempieläin. Lampaat ovat parasta täällä”, Väinö kommentoi.
Luomulammastilaa pyörittävä Pia Niemeläinen kertoo toivovansa, että niin tavalliset suomalaiset kuin myös poliittiset päättäjät jaksaisivat perehtyä maatalouselinkeinoon monipuolisesti.
”Maatalouden tilannehan on Suomessa kamalan vaikea. Tilanne on sellainen, että alan yrittäjät väsyvät taloudellisten paineiden ja muiden huolien paineissa. Kannattaisi miettiä, mitä tällainen kehitys tarkoittaa pitkässä juoksussa valtion huoltovarmuuden kannalta”, Niemeläinen pohtii.
Niemelän tilalla pohditaan paraikaa tuotantosuunnan vaihtamista. Kokeilussa on tällä hetkellä marjanviljelyä.
”Haasteista huolimatta meidän tilalla tutkaillaan nyt uusia mahdollisuuksia. Opiskelen biodynaamista viljelyä, joka käytännössä tarkoittaa muun muassa ravinnekierron sulkemista sekä ympäröivän luonnon entistä parempaa huomioonottamista”, Pia Niemeläinen kertoo.
Aiheesta lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
