Älymaatalous hyödyttää kukkaroa ja ympäristöä

Älymaataloudesta puhutaan nykyään paljon. Loviisalainen luomuviljelijä ja ProAgria Etelä-Suomen neuvoja Tage Stam toteaa, että kyse on yksinkertaisesti digitalisaatiosta.

– Älymaataloudessa käytetään digitaalisia ratkaisuja päätöksenteossa, ja kerätään ja hyödynnetään dataa järkevästi, hän tiivistää.

Halikkolainen maanviljelijä ja neuvoja Olli-Pekka Ruponen sanoo, että peltoviljelyssä voi puhua myös täsmäviljelystä, sillä älymaatalouden ytimessä ovat oikein kohdennetut toimet.  

– Älymaataloudessa ei toimita rutiinien ja kalenterin tai pelkkien mekaanisten ja fyysisten työvälineiden avulla, vaan mukana on oppivaa robotiikkaa tai automatiikkaa, hän tarkentaa.

Älymaataloutta voi olla sekin, että ajattelee asiat huolellisesti ja kokonaisuuden kannalta.

Ruponen ja Stam ovat kasvinviljelytilallisia: heidän peltonsa tuottavat viljaa sekä rypsiä, rapsia, kuminaa ja härkäpapua. Miesten omilla tiloilla älyteknologiaan on investoitu vaiheittain jo usean vuoden ajan. Molempien ensimmäinen askel tähän suuntaan oli ajo-opastimen hankinta. 

Ruposen tilalla älylaitteiden arsenaali on viime vuosina laajentunut rivakasti. Hän on mm. hyödyntänyt N-sensoria pellon biomassan mittaamiseen, ja käyttää kasvinsuojeluruiskutuksissa satelliitin ohjaamaa kalustoa. Puimurissa on satokartoitin, ja ajo-opastinta edistyneempi ajoavustin eli sähköratti on jo parissa traktorissa.

– Ajoavustin ja automaattiohjaus säästävät viljelijän voimia ja aikaa. Esimerkiksi pimeällä työskentely helpottuu valtavasti. Osa laitteista on hankittu hyvin edullisesti käytettyinä, Ruponen sanoo.

Stam kertoo päivittäneensä ajo-opastimen automaattiohjaukseen ja hyödyntäneensä sitä sen jälkeen jokaisessa työvaiheessa. Puimurissa hänellä on käytössä mm. satokartoitus, jonka tiedot auttavat selvittämään lohkojen sisäistä vaihtelua ja kohdentamaan maanäytteiden ottoa.

Älyteknologian suorat hyödyt ovat selkeät: sekä ympäristö että kukkaro kiittävät.

Peltotyökoneiden automaattiohjaus säästää polttoainetta ja tuotantopanoksia, kun lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden levittäminen tarkentuu, eikä turhaa päällekkäistä ajoa tule. Lannoituksen tarkentaminen satokartoituksen ja paikkatiedon perusteella vähentää ravinnehuuhtoumia pellolta.

Pidemmällä aikavälillä älyteknologia auttaa kohentamaan myös satotasoja, kun peltolohkojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä saadaan mittausdatan avulla selville.

– Myös päänsisäinen data lisääntyy, kun oivaltaa asioita teknologian käytön myötä, Olli-Pekka Ruponen huomauttaa ja paljastaa, että tänä vuonna tuli paras sato koskaan sekä määrällisesti että myyntituotollisesti. Kaikkien satokasvien yhteen laskettu keskisato oli yli 5 000 kiloa hehtaarilta, sisältäen siis myös kuminan ja syysrapsin.

Tage Stamin mukaan älymaatalouden uudet mahdollisuudet kiinnostavat suomalaisviljelijöitä suuresti. Tervetuloa mukaan, ota seurantaan ainakin Täsmäviljelyfoorumi.fi.

Lue lisää maatalouden kestävistä ja kannattavista ratkaisuista: Vihr€ä kasvu on maataloudelle ja maaseudulle mahdollisuus

Teksti: Minna Nurro