Marjakansa suuntaa metsään!

Marjat ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta, joiden poiminta on kaikille sallittua. 

Sota-aikana nuorisolle järjestettiin kampanjoita marjojen talteenoton lisäämiseksi. Myös kansakoulun oppilaat olivat velvollisia keräämään puolukkaa koulukeittolan käyttöön. 

Suomalaiset ovat marjastajakansaa. Nuorison marjastusinto ei ole ollut viime vuosina laskussa vaan pikemminkin lisääntynyt. 

Marjakuosinen retropakkaus on tullut kauppojen sokerihyllyyn parhaimpaan marja-aikaan! 

Suomalaiset innoissaan marjoista vuosisadasta toiseen

Metsissämme kypsyy vuosittain noin 20 ämpärillistä marjoja jokaista suomalaista kohden. Ennen marjat säilöttiin survoksena puutynnyreissä viileässä tai kuivattamalla ja kovakuoriset marjat säilöttiin veteen. Nykyään marjojen säilömiseen käytetään eniten pakastamista – ja hilloamista sekä mehustamista. Sokeri suojaa marjojen makua, aromia, väriä sekä C-vitamiinia pakastettaessakin. 

Suomalaiset ovat poimineet marjoja kautta aikojen. Ensin marjoja kerättiin lähinnä omaan käyttöön, mutta jo 1800-luvulla niitä alettiin myydä ulkomaille asti. Sota-aikana marjastuksesta tuli elintärkeä keino hankkia ravintoa, kun kaikista raaka-aineista oli pulaa. 

Nykyäänhän marjoja saa kaupasta, vaikka tuoreena läpi vuoden, mutta me suomalaiset jatkamme marjastusperinnettä ja poimimme edelleen marjoja metsästä. Sokerilla on kotona säilömisessä suuri rooli. 

Kaksin käsin kahmimalla tai reilusti riipimällä

Suomessa kasvaa parikymmentä erilaista syötäväksi ja kerättäväksi sopivaa luonnonmarjaa, joita poimitaan kotikäyttöön hyvänä satovuonna yli 40 miljoonaa kiloa. Silti esimerkiksi mustikan ja puolukan sadosta arvioidaan kerättävän talteen vain 3–10 prosenttia. 

Ensimmäisiä marjapoimureita kehiteltiin jo sodan jälkeen, eikä niiden muoto ole sen aikaisesta Rohmu-poimurista paljoa muuttunut. 80-luvulla innovoitu haravapoimuri nopeutti keräystä entisestään.

Marjastusperinne kulkee sukupolvelta toiselle, kun kokeneet poimijat näyttävät mallia nuoremmille – ja ehkä hyvällä tuurilla paljastavat jopa salaiset marjapaikkansa. Nuorison marjastusinto ei ole ollut viime vuosina laskussa vaan pikemminkin lisääntynyt. Suomussalmella järjestetään vuosittain jopa marjastuksen MM-kisat.

Vesisäilönnästä herkullisiin hilloihin

Koska satokausi on Suomessa lyhyt, marjoja on aina säilötty tulevan talven varalle. Happojensa ansiosta parhaiten säilyvät puolukat ja karpalot, joita säilöttiin ennen survoksena tai veteen upotettuna. Myös kuivaus on perinteisiä säilömiskeinoja. Sokerinkin säilövä ominaisuus on tiedetty jo kauan, mutta sokerin hinta ja saatavuus rajoittivat sen käyttöä säilönnässä.

Elintason noustessa sokerin käyttö marjojen säilömisessä yleistyi. Oman aikansa innovaatio oli 30-luvun alun valmiiksi sahattu toppasokeri, joka tarjosi ”suurta helpotusta hilloamistyöhön”. Sokerin säännöstelyn päättyessä sotien jälkeen helppokäyttöisen kidesokerin käyttö alkoi yleistyä marjasäilönnässä. 1950-luvulla kauppojen ikkunoihin ilmestyivät ensimmäiset Suomen Sokerin marjasäilöntäsomisteet, jotka opastivat kuluttajia helppoon ja turvalliseen säilöntään. 1980-luvun lopulla markkinoille tullut hillosokeri teki marjojen hilloamisesta entistä helpompaa ja sujuvampaa. Uusinta uutta on tänä kesänä kauppoihin tullut Minihillosokeri, jonka avulla marjoista saa hilloa vähemmällä sokerilla.  

Suomalaisten suosituin säilömistapa on pakastaminen. Siinäkin sokerilla on tärkeä rooli marjojen maun, aromin, värin ja C-vitamiinin suojaajana. Marjojen pakastamiseen yleisesti käytetty tuttu taloussokeri sai marjakuosisen pakkauksen 1990-luvun alussa. Kuosin marjat viestivät sokerin luonnollisesta alkuperästä sekä sen käytöstä ja merkityksestä marjojen säilönnässä. Pakkauksen materiaalina oli uudenlainen valkaisematon ruskea paperi, joka tuohon aikaan oli valkoista paperia ympäristöystävällisempi. Marjakuosinen retropakkaus on kaupoissa kesällä 2018 parhaimpaan marja-aikaan. 

Äänestä mieleistäsi pakkausta suomensokeri.fi, niin voit voittaa lumoavan Sokerityttö-keräilymukin. Onnetar suosikoon!

Nyt vain jännittämään, millainen marjasato tänä vuonna on luvassa!

Lähteet: Arktiset Aromit ry, Suomen Sokerin arkistot