Metsä

EU hakee muoville korvaajaa puusta – Suunnitteilla ohjeet jätehierarkialle

Metsä 07.03.2018 Bryssel

Euroopan unioni etsii ratkaisua muoviongelmaan. Katse kääntyy puuhun.


Kari Salonen
EU:n muovistrategia pyrkii tehostamaan muovijätteen talteenottoa ja kehittämään muoville korvaavia materiaaleja.

Komissio on esittelemässä uudistetun biotalousstrategiansa syksyn aikana.

Samalla se julkaisee jäsenmaille ohjeet biomassan kaskadikäytöstä eli niin kutsutusta jätehierarkiasta. Ohjeiden tarkoituksena on esitellä parhaita käytäntöjä ohjata puuta sen korkeimman jalostusasteen mukaan.

Ohjeistuksella halutaan ehkäistä puubiomassan päätymistä polttoon ja luoda painetta käyttää sitä mieluummin korvaamaan fossiilisia materiaaleja, kuten muovia.

MTK on painottanut, että markkinat ratkaisevat sen, mikä on puuraaka-aineen paras käyttökohde.

”Kaskadikäytön sisällyttäminen EU-lainsäädäntöön hidastaisi automaattisesti innovointia ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Ruotsissa käytössä ollut puun kaskadikäyttöä koskeva laki mikä sittemmin kumottiin toimimattomana”, MTK vetoaa.

Useat unionin jäsenmaat ovat kuitenkin painottaneet, että selvä ohjeistus helpottaisi ohjaamaan biomassaa oikeaan käyttötarkoitukseen.

Siten esimerkiksi kuitupuu ei päätyisi energiaksi, vaan jatkojalostukseen.

EU hieroo juuri sopua uusiutuvan energian direktiivistä (red II). Komission ja jäsenmaiden neuvoston mukaan kaskadikäyttöä ei tulisi kirjoittaa lainsäädäntöön, kun taas parlamentti toivoi jätehierarkian lisäämistä osaksi direktiiviä.

Euroopan komissio valmistelee samaan aikaan muovistrate­giaa, josta ensimaistiaiset saatiin tammikuussa.

Sen mukaan unionin tulisi puuttua muovin kierrätykseen lisäämällä pitkäikäisten kierrätysmuovien kysyntää ja keksiä vaihtoehtoja fossiilisille materiaaleille.

Suomi on Euroopan seitsemänneksi aktiivisin biotalouden edistäjä ja fossiilisten materiaalien korvaaja, kertoo Euroopan biopohjainen tutkimus- ja innovaatiokokonaisuus Bio-Based Industries Joint Undertaking (BBI JU).

Suomea edellä ovat Saksa, Italia, Espanja, Ruotsi, Britannia ja Ranska, BBI JU:n selvitys valaisee.

Suomalaiset toimijat näkevätkin puun olevan vastaus EU:n tavoitteisiin olla entistä vähämuovisempi sekä ilmastovastuullisempi.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) osallistui maanantaina Brysselissä ympäristöministerien väliseen muovikeskusteluun.

Ministerin mukaan markkinoille on tulossa nykyistä huomattavasti enemmän kierrätettyä muovia. Sen hyödyntäminen edellyttää uusia ratkaisuja, kuten muovijätteen lajittelua ja kierrätystä mahdollistavaa teknologiaa ja runsaasti uusia kierrätysmuovin käyttökohteita.

"Meidän täytyy vähentää muovien käyttöä, kierrättää tehokkaammin muovijätettä ja korvata muoveja uusiutuvilla raaka-aineilla. Lisäksi muovituotteet on suunniteltava paremmin, pitkäikäisemmiksi ja kierrätykseen kelpaaviksi", Tiilikainen sanoi.

Kierrätysmuovien kestävää käyttöä voidaan edistää julkisilla hankinnoilla sekä vapaaehtoisten sitoumusten avulla.

"Muovien kierrättämisen ja kierrätysmuoveista valmistettujen tuotteiden täytyy olla turvallisia sekä kuluttajille että kiertotalouden toimijoille."

Unionin nykyinen biotalous­strategia ei ole MTK:n mielestä saavuttanut biotaloussektorin koko potentiaalia.

Maataloudella on toistaiseksi ollut merkittävä rooli suunnitelmissa, kun taas metsiä ei ole juuri mainittu.

Komission mielestä metsien käyttöön kohdistuu entistä enemmän risteäviä tavoitteita, ja siksi myös metsäelinkeinon asemaa on vahvistettava.

”Biotalous tulee ymmärtää pelkkien raaka-aineiden hyödyntämisen sijaan laaja-alaisesti luonnonvarapalveluihin nojaavana taloutena, joka hyödyttää ympäristöä, ilmastoa ja taloutta”, maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) valaisee Suomen hallituksen tavoitteita.

Biotalousstrategian päivityksen myötä Euroopan komissio haluaa metsille isompaa roolia ja tehdä niistä talouden veturin, MTK:n asiantuntija Pentti Linnamaa kertoo.

”Metsät nähdään merkittävänä raaka-aineena, koska ne eivät kilpaile ruoantuotannon kanssa. Jos edes yksi prosentti fossiilisista raaka-aineista globaaleilla markkinoilla tuotettaisiin biomassoilla, niin saataisiin huomattava määrä tuloja metsäalalle aikaan ja päästäisiin lähemmäs Pariisin ilmastosopimusta”, Linnamaa sanoo.

Jos metsille osana unionin biotaloutta saataisiin vahva tuki, se lisäisi myös investointeja Euroopassa.

”Uudistetulla, metsät huomioivalla biotalousstrategialla päästään askel kerrallaan irti fossiilitaloudesta”, Linnamaa muistuttaa.

Lue myös: Suomalaisten kierrätystaidot ruosteessa – jätevoimalaan kulkeutuu paljon biojätettä, metallia, lasia ja paristoja

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT