Laadukkaalla kantokäsittelyllä voidaan estää juurikäävän pääsy metsään – motokuskien omavalvonnalla suuri merkitys

Koneellisessa korjuussa juurikäävän käsittelyaine ruiskutetaan suoraan kantoon kaadon yhteydessä. Kuva: Kimmo Haimi

Motokuski Johannes Paunonen mittaa käsittelyn peittävyyttä. Kuva: Kimmo Haimi

Hakkuukoneen koura tarttuu puuhun ja katkaisee rungon. Sahauksen lomassa laipasta suihkuaa sinistä ainetta kannon pintaan.

Käynnissä on koneellinen kantokäsittely metsähakkuun yhteydessä Jaalassa.

"Sininen väri auttaa koneenkuljettajaa näkemään aineen levitystä. Ilman värjäystä sitä olisi todella hankalaa seurata", mäntyharjulainen motokuski Johannes Paunonen kertoo.

Stora Enso Metsä tutki yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa kantokäsittelyliuoksen kulutusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi selvitettiin kantokäsittelyaineen peittävyyttä kannon pinnalla.

Tuoreen raportin mukaan hakkuukoneen kuljettajan omavalvonnalla on suuri merkitys kantojen peittävyydessä ja siten juurikäävän torjunnassa.

Paunosen mukaan jokaiselta leimikolta suoritetaan omavalvontaa, jossa 50 kannosta mitataan läpimitat ja peittävyys.

Tarpeen vaatiessa kantokäsittelylaitteistoa säädetään, jotta lopputulos on mahdollisimman hyvä.

Huonoon peittävyyteen johtavia tekijöitä ovat muun muassa laitteiston tukkeutumiset ja huono ylläpito.

Stora Enson operaattorin Ville Koivusalon mukaan havupuuston keskijäreys vaikuttaa merkittävästi kantokäsittelyaineen kulutukseen.

"Keskimääräisesti isojen puiden vallitsemassa metsässä poikkeuksellisen pienet puut ovat ongelmallisia torjunta-aineen levityksen suhteen, eikä aine välttämättä osu kantoon kunnolla. Tämä vaatii kuljettajalta tarkkuutta tai manuaalista jälkikäsittelyä."

Kantokäsittelytyön laatu todettiin hyväksi 72 prosentilla mitatuista työmaista. Myös Metsäkeskus suorittaa satunnaisia tarkastuksia kohteille vuosittain.

Juurikäävän leviämisen taltuttaminen vaatii pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Tautikierteen katkaisemiseksi tarvitaan vähintään yksi lehtipuusukupolvi, mutta koivikon kasvattaminen on käytännössä vain harvoin mahdollista.

Stora Enson metsäasiantuntijan Esa Vannisen mukaan juurikääpä on helppo todeta pihkavalumana ja tyvilaajentumana. Miinusmerkkinen kasvu metsässä usein jouduttaa kauppoja.

"Yleensä juurikäävän löytyminen metsässä vauhdittaa uudistamista, kun huomataan kyseessä olevan sairas metsä."

Juurikäävät aiheuttavat juuristo- ja runkolahoa, joista seuraa puutavaran laadun heikkenemisen lisäksi kasvutappioita ja kuolleisuutta. Ne ilmenevät kuusella tyvilahona ja männyllä tyvitervastautina.

Myös muut metsätuhot voivat lisääntyä juurikäävän seurauksena.

Lahon juuriston takia tartunnan saaneet puut ovat herkempiä kaatumaan tuulessa. Myrskytuhopuita voivat käyttää lisääntymiseensä muun muassa kirjanpainajat.

Sataprosenttisen tehokasta menetelmää juurikäävän torjumiseksi ei ole, mutta mitä aikaisemmassa vaiheessa toimenpiteet juurikäävän leviämisen estämiseksi aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on välttyä pahoilta tuhoilta.

Laajoista toimista huolimatta juurikäävän riskialue laajenee joka vuosi yhä pohjoisemmaksi. Lasku jää lähes poikkeuksetta metsänomistajan maksettavaksi.

Vanninen kehottaakin metsänomistajia tarkastamaan omia tilojaan tuhojen varalta.

"Kun asian tiedostaa, eikä anna tuhojen mennä liian pitkälle, selvitään pienellä tulonmenetyksellä."