Metsä

Männyn paakkutaimi ei kavahda kuivuutta – kuusi kärsii kuumasta kesästä herkemmin

Metsä 21.08.2018

Aikainen istutusajankohta, kostea paakku ja riittävä istutussyvyys edesauttavat taimia selviytymään kuivista kausista.


Johannes Tervo
Metsänhoidonneuvoja Jaakko Niemistö Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksestä kävi perjantaina Lapualla tutkimassa taimikoiden kuntoa. "Keskimäärin taimet ovat kestäneet kuivuutta hyvin, mutta myös kokonaan kuivuneita kuusen taimia tuli vastaan."

Kulunut kuiva kesä saattaa olla keväällä istutettujen taimien tulevaisuuden kannalta kohtalokas.

Metsäasiantuntijat ovat kuitenkin positiivisesti yllättyneitä taimien hyvästä selviytymisprosentista.

"Odotin paljon pahempaa. Tietooni ei ole tullut kuivuudesta pahemmin kärsineitä taimikoita, ja mitä olen itse käynyt maastossa, niin silmiini ei toistaiseksi ole osunut kuivuuden aiheuttamia tuhoja", kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes metsäkeskuksesta.

"Paakkutaimi on osoittanut olevansa todella kestävä. Olennaista on kuitenkin, että paakku on ollut koko kuljetusketjun ajan ja edelleen istutettaessa kostea. Jos taimi ehtii kuivahtaa kuljetuksen tai varastoinnin akana, nousee myös istutuksen jälkeisen kuivumisen riski", hän taustoittaa.

Myös metsänhoitoyhdistys Lounametsän johtaja Lasse Lahtinen toteaa märän paakun ja riittävän istutussyvyyden olevan edellytys istutuksen onnistumiselle.

Remeksen mukaan paljasjuuristen taimien osuus istutetuista taimista on vain promillen luokkaa.

"Niiden istuttamisessa on valtava työ. Paakkutaimi on helpompi, se on hyvin liikkeelle lähtevä taimi, minkä vuoksi lähes kaikki istutettavat taimet ovat nykyään paakkuja."

Istutuksen ajankohta on ollut tänä vuonna keskeinen tekijä onnistumisen kannalta.

"Toukokuun alussa istutetut taimikot ovat selvinneet hellekaudesta hyvin. Jos istutus venähti toukokuun loppupuolelle, ovat taimet todennäköisemmin kärsineet kuivuudesta."

Vähäisen sademäärän myötä mättäät muuttuvat Remeksen kokemuksesta helposti "betonimaisiksi", jolloin kuivuudesta halkeileva mätäs pitää ennen taimen istuttamista avata kuokalla. Myös paakun peittäminen ja tiivistäminen on tällöin vaikeampaa.

"Tällaiset ovat kuitenkin vain yksittäisiä kohteita. Osa metsänomistajista jätti tänä vuonna kuivuneet mättäät istuttamatta, ja siirsivät taimikon perustamisen ensi kevääseen."

Lahtinen muistuttaa, että taimien selviytyminen paljastuu lopulta vasta ensi keväänä.

"Silloin vasta näkee lähtevätkö taimet kasvuun. Nyt tulleet sateet helpottivat vähän sekä metsäpalovaaraa että taimien tilannetta. Mutta väistämättä pitkä kuivuuskausi aiheuttaa jonkin verran taimituhoja", hän arvioi.

Mahdollisten kuivuustuhojen paikkaamista harkitaan aina tapauskohtaisesti.

"Tarvittaessa täydennysistutetaan ja luontaisesti uudistusalalle itäneet taimet paikkaavat jonkin veran tuhoutuneita taimia", Lahtinen kertoo.

Keväällä istutetuista 160 miljoonasta taimesta noin kolmisen prosenttia on koivua.

Havutukin hinta on koivua parempi, mikä peilautuu myös istutusmäärään, Remes arvioi.

"Metsäkeskuksella ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa koivutaimikoiden kuivuustuhoja", hän kertoo.

"Luonnostaan kuivemmille savimaille levinneet koivut ovat isommassa riskissä kuin kosteammille kasvupaikoille istutetut."

Remeksen mukaan koivun merkittävin taimituhojen aiheuttaja on edelleen hirvi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit