Myrskyt ovat edelleen Suomen merkittävin metsäriski. Kuva: Heli Lehtelä
Myrskyt ja metsäpalot uhkaavat metsiä – myös kolmas riski on kasvamassa
Sääilmiöiden voimistuminen ja vaikeampi ennustettavuus lisäävät metsänhoidon merkitystä entisestään.
Hannes-myrsky aiheutti selvästi eniten metsiin liittyviä vahinkoilmoituksia koko 2020-luvulla. Kuva: Juha SinisaloLue artikkelin tiivistelmäMyrskyt, metsäpalot ja tykkylumi lisäävät Suomen metsäriskejä. OP Pohjolan mukaan myrskyt ovat merkittävin uhka, ja Jon Aalto korostaa, että sääilmiöiden ennustettavuus vaikeutuu. Metsänhoidon rooli riskien hallinnassa kasvaa.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Suomen metsätalouden ilmastoriskit ovat kasvussa. Metsävahinkojen taustalla ovat erityisesti myrskyt, metsäpalot ja tykkylumi. Näiden esiintyvyys ja voimakkuus muuttuvat nopeasti ilmaston lämmetessä, kertoo OP Pohjola tiedotteessa.
Myrskyt ovat edelleen Suomen merkittävin metsäriski. Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastojen mukaan noin puolet myrskyjen aiheuttamista korvauksista kohdistuu juuri metsiin.
Voimakkaiden myrskytuulien aiheuttamat vahingot keskittyvät maan etelä- ja länsiosiin.
Routajaksojen lyheneminen ja sateiden pehmittämä maaperä heikentävät puiden juurtumista, mikä lisää kaatumisriskiä sekä talvimyrskyissä että rajuissa syys- ja kevätmyrskyissä.
Samalla avohakkuualojen reunat ja harvennetut metsät muodostavat heikkoja kohtia, joissa voi aiheutua vahinkoja jo ennen kuin varsinaisia myrskylukemia saavutetaan.
”Etelä-Suomen metsät ovat rakenteeltaan haavoittuvia: puut ovat korkeampia, juuristo lämpenevässä maassa heikommin ankkuroituneita ja puustot altistuvat tuulille laajoilla alueilla. Siksi myrskypuuskat voivat aiheuttaa merkittäviä vaurioita erityisesti kuusivaltaisissa metsissä”, kertoo Pohjola Vakuutuksen jälleenvakuuttamisen johtaja Jon Aalto.
Tiedotteen mukaan viime vuoden lopun Hannes-myrsky aiheutti laajasti vahinkoja erityisesti Länsi-Suomessa. Hannes-myrsky on aiheuttanut selvästi eniten metsiin liittyviä vahinkoilmoituksia koko 2020-luvulla.
”Kuumat ja vähäsateiset jaksot kuivattavat maaperää ja kasvillisuutta, mikä luo otolliset olosuhteet palojen syttymiselle ja nopealle leviämiselle.”
Suomalaisia metsiä uhkaavat myrskyjen lisäksi tykkylumen ja metsäpalojen kasvavat riskit. Metsäpalojen määrä on Suomessa hallinnassa vahvan torjuntajärjestelmän ansiosta, mutta kuumuuden ja kuivuuden lisääntyminen kasvattaa riskiä etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kuumat ja vähäsateiset jaksot kuivattavat maaperää ja kasvillisuutta, mikä luo otolliset olosuhteet palojen syttymiselle ja nopealle leviämiselle.
”Euroopan laajuisesti maastopalot aiheuttavat jo miljardiluokan kokonaisvahinkoja”, korostaa Aalto.
Euroopan laajuisesti maastopalot aiheuttavat jo miljardiluokan kokonaisvahinkoja. Kuva: Jyrki LuukkonenTykkylumen lisääntyminen liittyy vaihteleviin talvisäihin ja kosteisiin sääjaksoihin, jotka voivat yleistyä ilmastonmuutoksen myötä.
”Riskit tykkylumen osalta lisääntyvät tulevaisuudessa etenkin Itäisessä Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Erityisesti harvaan harvennetut metsät ja tykkylumelle alttiit puulajit kuten mänty lisäävät riskejä”, nostaa Aalto esille.
Pohjola Vakuutus tähdentää, että näissä olosuhteissa metsänhoidon merkitys korostuu: puulajivalinnoilla, harvennuksilla ja hoitotoimenpiteillä voidaan lieventää sekä tykkylumen että palojen aiheuttamia vahinkoja. Silti perinteinen riskienarviointi vaikeutuu ilmastonmuutoksen myötä.
”Sääilmiöistä tulee entistä vaikeammin ennustettavia, ja riskienhallinnan rooli tulee kasvamaan. Meidän on tärkeää arvioida erilaisia skenaarioita ja varautua entistä paremmin Suomen metsiin kohdistuviin tulevaisuuden riskeihin”, arvioi Pohjola Vakuutuksen jälleenvakuuttamisen johtaja Jon Aalto.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
