Metsä

FSC:n löyhät väitteet synnyttivät metsäkiistan, joka voi viedä ostajat Ylä-Lapin puulta

Metsä 13.02.2019

FSC-riskinarvioraportti voi viedä ostajat Ylä-Lapin puulta. Metsänomistajat eivät tunnista väitettä kiistoista poronhoidon kanssa.


Juha Tanhua
Ylä-Lapin mhy:n Annakaisa Heikkonen (oik.) oli valtuutettu allekirjoittamaan puunmyyntisopimus Stora Enson kanssa Pasi Mikkolan puista. Allekirjoitustilaisuus piti kuitenkin perua FSC-riskinarvion aiheuttaman varovaisuusperiaatteen vuoksi.

Juuri kun puukauppa oli piristymään päin, Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Annakaisa Heikkonen sai puhelun, joka romautti kaiken.

Hänelle kerrottiin, etteivät FSC:hen sitoutuneet metsäjätit Stora Enso ja Metsä Group voi toistaiseksi laatia uusia puukauppoja saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän pohjoisosat.

Syy puukauppojen jäädyttämiseen on kansainvälisen FSC:n riskinarvioraportti, jonka mukaan on riski, että metsätalous häiritsee poronhoitoa. Jos poronhoito joutuu ahtaalle, siitä kärsii myös saamelaiskulttuuri.

Heikkonen on väitteistä ymmällään, sillä yksityismailla erimielisyyksiä metsänomistajien ja poronhoitajien välillä ei juuri ole. Monet metsänomistajat ovat poromiehiä itsekin. Metsänomistajien joukossa on myös saamelaisia.

”Riskinarvioraportti antaa ymmärtää, että täällä olisi metsäkiista päällä, vaikka täällä ollaan eletty pitkään sovussa rinnakkain. Kiista on tuotu ulkopuolelta.”

Valtion maita käsitellään raportissa monen sivun verran, mutta yksityismaita vain muutamalla lauseella.

Raportti lausuu epämääräisesti, että yksityismailla on ”joitain tapauksia metsätalouden ja poronhoidon välillä, mutta niitä ei ole dokumentoitu niin hyvin” kuin valtion mailla. Konflikteista on raportin mukaan vähän tietoa.

Lähdeviitteitä ei mainita, toisin kuin lukuisten muiden väitteiden kohdalla.

Näiden lauseiden vuoksi FSC:hen sitoutuneet puunostajat kuitenkin katsovat, että varovaisuusperiaatetta täytyy noudattaa, eikä alueilta voi tällä hetkellä ostaa puuta.

Ivalolaista poromiestä ja metsänomistajaa Pasi Mikkolaa suututtaa, että raportissa puhutaan poronhoitajien suulla, mutta esimerkiksi Ivalon paliskuntaa ei ole sen laadinnassa kuultu lainkaan.

”Ainakaan niillä poromiehillä, jotka omistavat maata, ei ole ongelmaa metsätalouden kanssa”, Mikkola toteaa.

Hänen mukaansa metsänhoidossa suositaan kevyitä muokkausmenetelmiä ja siemenpuuhakkuita avohakkuiden sijaan.

Monella lappilaisella leipä tulee monista lähteistä. Hakkuutuloilla paikataan huonoja vasavuosia.

Mikkolalla itsellään oli sovittu täksi talveksi siemenpuiden poisto 15 hehtaarin alalla, jossa taimikko on lähtenyt kasvuun. Puukaupan allekirjoituspäivä oli sovittu Stora Enson kanssa tammikuun loppuun, mutta nyt yhtiö on vetäytynyt kaikista puukaupoista saamelaisalueella.

”Rahoille olisi ollut tarvetta”, Mikkola toteaa.

Saamelaisten kotiseutualueen lisäksi Ylä-Lappia koskettavat raportin määrittelemät IFL-alueet. IFL tulee sanoista intact forest landscape, joka FSC Suomen mukaan tarkoittaa laajoja yhtenäisiä metsäalueita.

Inarin yhteismetsän pinta-alasta 14 prosenttia on luokiteltu IFL-alueiksi.

”Yhtäkkiä nämä ovat niin sanottuja no-go-alueita, vaikka ne eivät ole lakisääteisiä suojelualueita”, Heikkonen hämmästelee.

Inarin yhteismetsän asiamies Vesa Väisänen pitää asiaa oikeusmurhana.

”Metsänomistajia ei kuunneltu sanallakaan raportin laadinnassa.”

Väisänen arvioi, että IFL-alueiden takia noin 300 000 kuutiometriä rajautuu hakkuiden ulkopuolelle, mikä tarkoittaa noin seitsemän miljoonan euron kantorahatulojen menetystä.

Ylä-Lapin yksityismetsät eivät ole FSC-sertifioituja, mutta FSC:hen sitoutuneet yritykset noudattavat niin sanotun kontrolloidun puun vaatimuksia.

Kontrolloitu puu on puuta, jota voidaan sekoittaa sertifioidun puun kanssa FSC Mix -tuotteiden valmistuksen aikana. Kontrolloidun puun osuus saa olla korkeintaan 30 prosenttia.

Alueen tukin ostajat, kuten esimerkiksi Keitele, ovat FSC:n ulkopuolella, mutta ongelma on sen toimittama hake FSC-yrityksille.

Heikkosen mielestä FSC asettuu lainsäädännön yläpuolelle.

”Lait ja kaavoitus määrittävät jo nyt pelikenttää, jossa toimitaan. FSC:hen yksittäisen metsänomistajan on äärettömän vaikea vaikuttaa toisin kuin esimerkiksi kaavoitukseen.”

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola on tilanteesta harmissaan.

”Kyllä perhemetsänomistajien edunvalvojaa hermostuttaa, että ensimmäistä kertaa yksityiset metsänomistajat ovat joutuneet FSC:n pelinappulaksi. Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat eturintamassa. Positiivisen ratkaisun hakemisessa olemme heidän tukenaan”, Tiirola toteaa.

Lue myös: FSC Suomi Ylä-Lapin puukauppahäiriöstä: ”Pitäisi todistaa, että kiistoja ei ole”

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT