Rakentamisen vähyys painaa sahojen taloutta
Laitosmies Raimo Poutala korjasi sahauslinjaa torstaina Kärkölässä Koskisen sahalla. Mauri Ratilainen Kuva: Viestilehtien arkistoParhaiten vetää tällä hetkellä vienti Pohjois-Afrikan maihin. Kotimaan kauppa ei käy hyvin, mutta kuitenkin paljon paremmin kuin vienti Etelä-Euroopan maihin.
Sahatavaran nykyinen hinta ei riitä kattamaan kohonneita kustannuksia. Sahat ovat kustannuskriisissä.
Puu on viime vuoden hinnoissa, mutta sahatavaran hinta on pudonnut noin 10 prosenttia, sanoo Kärkölässä toimivan Koskisen Oy:n sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.
”Meidän vientimme kulkee aina sataman kautta. Rahdit ovat nousseet korkeiksi, vienti on nyt rankkaa puuhaa”, sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.
”Tukin kantohinta ei ole noussut, mutta sahahinta on, kun kuljetus- ja palkkakustannukset ovat nousseet”, sanoo puolestaan Junnikkalan Saha Oy:n toimitusjohtaja Juha Junnikkala.
Myös valmiin sahatavaran toimituskulut asiakkaalle ovat nousseet, hän muistuttaa.
Sahurit saavat hieman lohtua euron heikkenemisestä.
Euro on heikentynyt nopeasti noin 9:stä 8,5 kruunuun, kun se oli kalleimmillaan oli 11,2 kruunua maaliskuussa 2009.
Ruotsin sahojen tuotanto on noussut vuoden 2000 noin 16 miljoonasta kuutiometristä 17 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, Suomessa olemme pudonneet reilusta 13 miljoonasta alle 10 miljoonaan.
”Olemme hävinneet pelin Ruotsille 6–0”, Sneck sanoo.
”On tämä aika suuri paikka kansantaloudellisestikin”, Sneck viittaa vaihto- ja kauppataseen kehnoon tilaan. Sahojen puu on kotimaista, hyvin usein myös koneetkin niin metsässä kuin sahallakin.
Virranniemen ajatuksista ei ole helppo vääntää voiton kaavaa sahojen maaotteluun. ”Ruotsi kompensoi ylipitkiä kuljetusmatkoja ja heillä on sillan kautta yhteys Eurooppaan.”
Meiltä leikattiin yrityskohtaista kuljetustukea 60 prosenttia. Rikkidirektiivi on suomalaisille sahoille paljon hankalampi kuin ruotsalaisille.
Euron heikkenemisen jatkuminen voisi Virranniemen mukaan pelastaa paljon. Junnikkala sanoo, että ”Englannin markkina on tällä hetkellä melkein paras”.
Virranniemi herättelee päättäjiä pohtimaan, mitä nyt kannattaa tukea, mitä ei. Valmiin toimivan tuotannon ja tuotteen kuristaminen kuljetustukia pudottamalla ei ole hänen mukaansa viisasta.
”Leikattaisiin nyt vaikka investointituista muutamia miljoonia ja siirrettäisiin toimivien yritysten kuljetustukiin.”
”Suomi kompastuu viimeistään rikkidirektiiviin, Ruotsi porskuttaa ja saa tavaran pyörien päällä suoraan yli Manner-Eurooppaan.”
Virranniemi varoittaa jättämästä kaikkea markkinavoimien armoille.
”Jos niiden annetaan jyllätä, Suomessa tulee lähivuosina rumaa jälkeä!”
Sahatavaran kysyntä on heikkoa Euroopassa. Rakentaminen on vähissä erityisesti Välimeren maissa.
Sneckin mukaan kotimaan markkinat ovat aina ennen ”lähteneet hyvin toukokuulla vauhtiin, mutta tänä keväänä kysynnän piikki jäi tulematta”.
Junnikkalan mukaan talotyömaita on nyt käynnissä huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna, mutta taloteollisuudella on tilauksia.
”Ei tässä auta kuin taistella hiljaiset ajat läpi.”
Sahaus jatkuu normaalisti lomien jälkeen.
Virranniemi löytää sahauksen vähät ilon aiheet läheltä ja kaukaa.
Kuusamon hirsitalot Oy:n tilauskanta on ”lähes historian paras”.
Moni männyn sahaaja on löytänyt pelastusrenkaansa Pohjois-Afrikasta.
”Kairon kaduilla tapellaan ja kohta alkaa ramadan, ei tässä ole hyviä uutisia kerrottaviksi”, Virranniemi sanoo.
Sneckin mukaan Egyptin tilanne on sekasortoinen. Jos yksityinen rakentaminen maassa sakkaa, täällä pysähtyy sahoja äkkiä, hän sanoo.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
