”Vettä tai multaa ei tarvitse metsästä kuljettaa”
Hakkeen lämpöarvo kuluu helposti veden kuivattamisen tai jään sulattamiseen, mikäli huonoa haketta päätyy lämpövoimalaitoksille asti. Joensuun Fortumin laitokselle tulee ajoittain jopa 65-prosenttisen kosteata haketta, harmittelee Janne Hämäläinen.
Kuva: Markku VuorikariLämpövoimaloissa toivotaan sitä, että tuotantoketjun joka vaiheessa kiinnitettäisiin huomiota laatuun. Voimalaitoksella on myöhäistä puuttua esimerkiksi 60-prosenttisen kosteaan hakkeeseen, kun se jo on päätynyt kattilaan. Vasta jälkeenpäin huomataan, että tuotantomäärä ei vastaa odotuksia ja joudutaan mahdollisesti käyttämään korvaavavana energiana fossiilisia polttoaineita.
”Epäpuhtaasta hakkeesta seuraa meille laiterikkoja, työturvallisuusriskejä, tuotannon menetyksiä, lisää miestyötunteja ja niin edelleen, listasi Janne Hämäläinen Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitokselta perjantaina pidetyssä hakkeen laatuseminaarissa Joensuun Metlan toimitalossa.
Huolta kannettiin siitäkin, että vihreätä ainesta eli neulasia ei hakkeen joukkoon saisi jäädä. Niissä on klooria, joka tuhoaa laitekantaa, muistutettiin.
Metsäpalvelu Turunen Oy:n yrittäjä Tuomo Turunen kertoi, että heidän suuntauksenaan on ostaa entistä enemmän hoidettuja leimikoita pystykaupalla.
”Silloin pystymme vaikuttamaan koko ketjuun parhaiten itse. Ensin teemme ennakkoraivauksen, jolla vältetään juuripaakkujen ja mullan päätyminen hakkeen joukkoon”, usean paikallisen lämpölaitoksen toiminnasta vastaava Turunen sanoi.
Hän piti myös erittäin tärkeänä sitä, että hakkuutähteet pitäisi kuivattaa palstalla, ennen kuin ne ladotaan kasavarastoihin teiden varsille.
”Varsinkaan mäntyvoittoiset kasat eivät kuivu millään. Ne tahtovat homehtua ja jäätyä, minkä jälkeen ne ovat kuin kivi, jolle hakkurimies ei pysty paljon tekemään”, Tuomo Turunen puhui kokemuksen äänellä.
Haketuksen kannalta isot varastot hyvin sijoitettuina länsi-etelä-rinteisiin ovat Turusen mukaan ihanne. Yrittäjän pitää pyrkiä minimoimaan niin aurauskulut kuin tiestön rasitus.
Turunen myönsi, että helposti kohteet raivataan liian harvaksi, etenkin jos alueella ei näytä olen arvopuuta.
”Siinä asiassa ei auta muu kuin opettaa konemiehiä. Ajoura on tehtävä mahdollisimman suoraan eikä missään nimessä liian kapeata. Lyöntijälkiä jäljelle jäävään puustoon ei saisi tulla”, Turunen luetteli laadun tekijöitä hakkeen tuotantoketjun alkupäästä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
