Katri Makkonen kohtasi metson lenkkipolullaan – pian starttasi juoksukisa

Metsot ovat Suomen suurimpia kanalintuja.  Kuva: Kari Salonen

Helsinkiläinen Katri Makkonen kohtasi sunnuntaina metson Sipoonkorven kansallispuistossa lenkkeillessään.

”Minulla oli koirakin mukana, mutta metso ei lähtenyt edes sitä pakoon, päinvastoin”, Makkonen kertoo.

Metson kohtaaminen lenkkipolulla oli Makkoselle ensimmäinen kerta.  Kuva: Katri Makkonen

Makkonen myöntää menneensä kuvaustarkoituksessa turhan lähelle lintua, mistä seurasikin hänelle sekä koiralleen kova kiire juosta uhoavaa metsoa pakoon.

”Tiedän, että metsolla on pieni reviiri, mutta siinä metsässä pinkoessani juoksevaa ja metelöivää metsoa karkuun, ei se reviiri ihan pieneltä tuntunut.”

”Koirakin ymmärsi, että nyt mennään eikä meinata”, hän lisää.

Sipoonkorvessa useampi retkeilijä oli kertonut Makkoselle kohdanneensa metson ja varoitellut muita lenkkeilijöitä linnusta.

”Metso oli ollut siellä ainakin jo lauantaina”, hän muistaa kuulleensa vastaantulijoilta.

Makkonen kertoo MT:lle liikkuvansa todella paljon luonnossa, mutta metson kohtaaminen oli hänelle ensimmäinen kerta.

”Kokemus oli hieno, mutta sai tosiaan ajattelemaan, että metsolle lienee stressaavaa, että sen reviirillä kulkee paljon ihmisiä. Toivottavasti se löytää lajikumppanin ja rauhoittuu”, hän toivoo.

Suurin Suomen kanalinnuista, Keski-Suomen maakuntalintunakin toimiva metso on keskimäärin 54–60 senttimetriä pitkä. Vanha naarasmetso painaa vajaat kaksi kiloa, kun taas vanha koiras painaa jopa keskimäärin neljä kiloa.

LuontoPortti.com –sivuston mukaan painavimpia metsoyksilöjä tavataan Etelä-Suomessa. Metso on tunnettu sen näyttävästä ryhmäsoitimestaan, johon vain muutama koiras pääsee osallistumaan. Naarasmetso eli koppelo puolestaan valitsee itselleen parittelukumppanin koiraiden joukosta.

Metson munintakausi sijoittuu huhti–toukokuuhun, jolloin naaras munii 6–8 munaa ja hautoo niitä 24–29 vuorokautta. Nykyisin Suomessa pesii noin 200 000 metsoparia. Laajat metsäalueet sekä soiden pilkkomat vaihtelevat kangasmetsäkuviot ovat metsoille luontaisia asuinympäristöjä.

LuontoPortti.com –sivuston mukaan metson viime vuosikymmenien harvinaistumisen taustalla vaikuttaa metsien ikärakenteen muutokset, suojapaikkojen väheneminen, soidinpaikkojen tuhoutuminen sekä pienpetokantojen lisääntyminen.

Metsot ovat myös paikkalintuja, vaikka pesimäkauden ulkopuolella ne liikkuvatkin ryhminä. Soidinpaikastaan koiraat ovat uskollisia, eikä naaraille kelpaa kuin vain ”kriteerit” täyttävät soidinpaikat.

Ihmisiä metsot kohtaavat eniten juuri keväisin häiriintyneinä, minkä arvellaan LuontoPortti.com –sivustolla johtuvan siitä, että soitimelle ei saavu naaraita soidinpaikalla tapahtuneiden muutoksien takia.

JUTTUA MUOKATTU 7.5. KLO 9.00: Lisätty Makkosen asuinpaikka.