”Biotalous pelastaa maailmaa”
JOENSUU (MT)
Metsäasiantuntijuus ei voi loppua tehtaan portille, vaan koko ketju puun siemenestä tuotteiksi on otettava nykyistä paremmin haltuun.
Näin vakuuttaa Jyrki Kangas, joka aloitti helmikuussa Itä-Suomen yliopistossa metsäbiotalouden professorina.
Suomessa metsäbiotalous on yksi valtioneuvoston kärkihankkeista: tiedeyhteisö halutaan kytkeä mukaan metsäalan ja poliitikkojen intressikentälle. Vastaavanlaisella metsäbiotalouden painotuksella ei professuureja muualla maailmassa vielä ole.
Kangas näkee tehtävänsä ovien avaamiseksi ja matkasaarnaajan työksi. Maailmanpelastajaa Kankaassa asuu onneksi sopivasti.
”Biotalous pelastaa maailman tai maailmaa. Biotalouden ja metsäbiotalouden kaltaisten termien käyttöönotto on yksi tapa saada asiasisällöt käytäntöön”, hän sanoo.
”Sisällöt ovat olleet olemassa vuosia. Nyt on entistä voimallisemmin työskenneltävä sen eteen, että fossiilisten luonnonvarojen käyttöä korvataan uusiutuvilla luonnonvaroilla.”
Puun tuotantoa ja käyttöä lisäämällä voimme siirtää sitä hetkeä, jolloin ihmiskunnan pitää siirtyä toiselle planeetalle, Kangas sanoo.
”Biotaloudella hillitään fossiilitalouden kasvua ja sen myötä ihmisen aiheuttamia johdannaiskatastrofeja, kuten ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa.”
Käytännön ratkaisut ovat yksinkertaisia.
Mitä enemmän motteja hehtaarilta saadaan, sitä pienemmät ovat tietyn puumäärän hankkimiseksi tarvittavien hakkuiden ekologisesti, sosiaalisesti ja esteettisesti kielteiset vaikutukset.
”Tavanomaisten hakkuiden haitat tulevat enemmän hakkuupinta-alasta kuin hakattavasta puumäärästä. Positiiviset vaikutukset, kuten työpaikat ja kantorahatulot, puolestaan lisääntyvät mottien myötä.”
Kankaan mielestä metsähehtaarien tuottoa voidaan lisätä helposti.
”Patenttiratkaisu on nuoren metsän nykyistä tehokkaampi hoito. Siinä tarvitaan perkausta, hyvää viljelymateriaalia ja myöhemmässä kasvatusvaiheessa vaikka lannoitusta. Myös ilmastonmuutos tekee tietenkin osansa puuston kasvun vauhdittamisessa.”
Koko puuketjua on lähestyttävä nyt uudella tavalla.
”Puun aineosat otetaan huomioon uusia tuotteita ideoitaessa. Biopolttoaineen tuottajat ovat jo sanoneet, että sillä on merkitystä, missä puu on kasvanut ja kuinka nopeasti, milloin se on korjattu ja missä vaiheessa se on haketettu ja mikä on puun kosteusaste ja niin edelleen”, Kangas selventää.
Metsätieteiden osana ja rinnalla tarvitaan puumateriaalitiedettä, kemiaa ja fysiikkaa, ravitsemustiedettä, lääketiedettä, kauppatieteitä, yhteiskuntatieteitä ja oikeustieteitä – ylipäätään monitieteistä otetta.
Esimerkkinä nopeasti käytäntöön siirtyneestä tieteen keksinnöstä on ollut metsien laserinventoinnit.
”Kun saatiin uskottavat laskelmat ja todettiin, että laserkeilaus on huomattavasti halvempi menetelmä kuin vanhat inventointikeinot, menetelmä nousi nopeasti standardiksi”, Kangas muistelee aikaa, jolloin itse toimi UPM:n metsätalousjohtajana.
Samanlaisia oivalluksia, keksintöjä ja käytännön sovelluksiin johtavia innovaatioita mietitään parhaillaan.
Tutkimusrahoista entistä suurempi osa tulee yksityisiltä toimijoilta. Tieteen on siis oltava yhtä aikaa uskottavaa ja käytännön elämälle hyödyllistä.
Itä-Suomen yliopistolla on aluillaan muutaman miljoonan euron tutkimushanke, johon raha on saatu Suomen Akatemian ”strategisen tutkimuksen ohjelmasta”.
Siinä uppoudutaan mahdollisimman laajasti eri tutkimusosaajien, esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Euroopan metsäinstituutin kanssa, hiilivapaan ja kustannustehokkaan metsäbiotalouden edistämiseen.
Kangas ehti olla 12 vuotta pois tiedemaailmasta. Sinä aikana tutkimushankkeet ovat muuttuneet entistä kansainvälisemmiksi. Lisäksi julkaisujen ja tutkimusrahoituksen kilpailutus on koventunut sekä tieteellisen laadun mittaus tehostunut.
”Tiettyyn rajaan saakka kilpailu tuo virkeyttä ja pistää yrittämään, mutta ei sekään saisi överiksi mennä. Aletaan olla jo äärirajoilla, kun professorin pitää hankkia rahaa, jotta voi keskittyä pää tehtäväänsä rahan hankkimiseen”, Kangasta naurattaa.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
