Yrittäjä vaatii helpompaa sukupolvenvaihdosta
Toivo ja Ville Mäki-Filppula uskovat, että metsätilojen sukupolvenvaihdoksen helpottaminen purkaisi metsien käyttölukon. Mikko Mela Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAJOKI (MT)
”Kyllä hallituksen pitäisi nyt ottaa tämä asia vakavasti ja käsitellä sitä puolivälitarkastelussa ja kehysriihessä”, vaatii Toivo Mäki-Filppula.
Hän vertaa tilannetta Ruotsiin. Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta, eli 10 vuotta länsinaapuria korkeampi.
Metsätilan sukupolvenvaihdos on Ruotsissa verovapaa toimenpide. Siitä ei kanneta perintö-, eikä lahjaveroa.
”Ilmeisesti siellä on todettu, että se on hyvä ratkaisu. Juuri tuli tieto, että se säilyy jatkossakin verovapaana”, hän kertoo.
Mäki-Filppula kaipaa yhtenäisyyttä maaseudun sukupolvenvaihdoksiin. Kovat lahjaverot eivät kuulu yrittäjämäiseen metsätalouteen.
”On epäreilua, että maatilaan kuuluvat metsät siirtyvät niin helposti seuraavalle sukupolvelle, mutta metsätilojen siirtämisestä rangaistaan raskaalla verolla.”
Hänen näkemyksensä mukaan ajoissa tehty sukupolvenvaihdos parantaisi myös metsänhoidon laatua.
”Metsän omistamiseen ja hoitoon pitää opetella. Peritty metsä tulee uudelle omistajalle liian myöhään.”
Mäki-Filppula kertoo, että on kuullut muidenkin painiskelevan saman ongelman kanssa. Metsät siirrettäisiin mielellään nuoremmalle sukupolvelle, mutta kovien verojen maksaminen pakkohakkuilla ei houkuttele.
Mäki-Filppula käyttää yli 60-
vuotiaiden metsäomaisuudesta nimitystä metsien käyttölukko. Hänen mielestään metsän perintö- ja lahjaverojen poistaminen toisi markkinoille paljon puuta.
”Metsäteollisuuden puunnälkä tulisi helposti tyydytetyksi. Uskon, että puunmyynnin verotulot kasvaisivat ja työpaikat lisääntyisivät niin paljon, että kansantaloudellinen vaikutus olisi loppujen lopuksi positiivinen.”
Hän muistuttaa myös koko ajan kasvavasta biopolttoaineiden tarpeesta, jota tehokkaammin pyörivä puukauppa helpottaisi.
Mäki-Filppula on omistanut metsää 1970-luvun alusta.
”Kaikkiaan olen ostanut viitisenkymmentä palstaa. Osan olen niistä jo myynyt”, hän laskeskelee.
Koko metsälö sijaitsee Kauhajoella, vaikka kauppoja on käyty hieromassa kauempanakin. Lähellä sijaitsevat metsät tulee hoidettua paremmin.
Metsänhoidossa hän tuntuu toimivan tehokkaasti. Palstoille on tehty teitä, uudistuskohteet on ojitettu tarpeen mukaan ja uudistamiset tehty ajoissa.
Puulajin valinnassa hän suosii kuusta, se kun ei hirville kelpaa.
Naturaan hän on vapaaehtoisesti liittänyt satoja hehtaareja metsää, esimerkiksi soita, joita ”ei raaski hakata”.
Tänään 75 vuotta täyttävä Toivo Mäki-Filppula on ollut yrittäjä lähes koko aikuisikänsä. Mies on toiminut esimerkiksi rautakauppiaana, rakentajana, autokauppiaana ja huoltoasemabisneksessä.
Nyt hänen poikansa Juha pitää rautakauppaa ja lukkoliikettä. Toinen poika Ville toimii maanviljelijänä ja ravintoloitsijana.
Vapaa-ajalla hän on saalistanut mitaleita ampumahiihdossa ja -juoksussa. Vaimo Eija vakuuttaa, että puolisoa on näkynyt kotonakin tarpeeksi usein.
”Joskus on tosin ollut aika lyhyitä yhteisiä aterioita”, Eija Mäki-Filppula nauraa.
ANTTI HIRSAHO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
