Merikotkan kannan kasvu pysähtynyt useilla saaristo- ja rannikkoalueilla

Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä. Tänä vuonna esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin ensimmäistä kertaa poikasia. Kuva: Kari Kytö

Suomessa syntyi tänä vuonna noin 450 merikotkan poikasta. Lukumäärä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä vuosina, tiedottaa WWF Suomi.

Tiedot perustuvat WWF:n merikotkatyöryhmän tekemiin laskentoihin. Huomionarvoista on, että kannan kasvu on pysähtynyt monilla saaristo- ja rannikkoalueilla.

WWF:n mukaan merikotkien määrä on lisääntynyt pitkään koko Suomessa, ja Suomenlahdella ja Perämerellä kanta kasvaa edelleen.

Kannan kasvu näyttää kuitenkin hiipuneen lajin tärkeimmillä esiintymisalueilla Ahvenanmaalla, Saaristomerellä, Satakunnassa ja Merenkurkussa.

"Vakaan kannan alueilla reviirejä autioituu ja uusia syntyy suunnilleen yhtä paljon. Ravinnon saatavuus yleensä rajoittaa kannan kasvua", WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki sanoo.

Sisämaasta paljastuu vuosittain joitakin uusia merikotkan reviireitä, ja esimerkiksi Pohjois-Savosta löydettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa poikasia.

Sisämaassa kanta on kuitenkin edelleen hyvin harva: muun muassa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan järvimaakunnista ei tunneta lainkaan merikotkan pesiä.

”Tulevina vuosina uusia reviirejä on odotettavissa etenkin alueille, joilla kanta on tähänkin asti kasvanut sekä maakuntiin, joista ei tänä vuonna löydetty asuttuja pesiä”, Lokki sanoo.

Merikotkakannan seurannan järjestää WWF:n merikotkatyöryhmä, jonka vapaaehtoiset inventoijat käyvät vuosittain läpi yli tuhat vihjettä ja ennestään tunnettua pesäpaikkaa. Lapissa Metsähallitus osallistuu merkittävällä panoksella inventointiin.

Merikotka on maamme suurin petolintu, joka oli 1970-luvulla Suomessa sukupuuton partaalla. Esimerkiksi vuonna 1975 poikasia kuoriutui ainoastaan neljä.

WWF:n mukaan merikotkaa on vainottu kautta aikojen. Vaikka vaino on vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi, on tänä vuonna tullut ilmi tapauksia, joissa merikotkia on ammuttu ja niiden pesäpuita kaadettu.

Merkittävimmät tunnetut kuolinsyyt ovat tällä hetkellä kuitenkin lyijymyrkytykset, reviiritappelut ja sähkölinjoihin lentäminen.

”Merikotka kertoo meille tärkeää tietoa Itämeren tilasta, sillä huippupetona se reagoi ensimmäisten joukossa ympäristömyrkkyjen lisääntymiseen", WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander sanoo.

Hänen mukaansa viisikymmentä vuotta sitten merikotkakannan romahdus Itämeren rannikoilla paljasti DDT:n ja PCB:n myrkyttäneen meren ravintoketjuja. Nyt seurataan tarkasti etenkin lyijyn esiintymistä merikotkissa.

"Merikotkien sairastuminen on kahtena viime talvena tuonut päivänvaloon myös lintuinfluenssan ajoittaisen leviämisen Suomeen", Högmander muistuttaa.

Terveydentilaltaan heikentyneitä ja kuolleina löydettyjä merikotkia tutkimalla saadaan tärkeää tietoa ympäristön tilasta, joka saattaa vaikuttaa myös ihmisten altistumiseen samoille taudeille ja ympäristömyrkyille.

Kuolleena löydetyt merikotkat toimitetaan Eviraan muun muassa myrkkyanalyysejä varten.

WWF pyytää, että pesintään viittaavista merikotkahavainnoista ja poikkeavasti käyttäytyvistä tai kuolleista merikotkista ilmoitetaan sähköpostitse osoitteeseen merikotka@wwf.fi.