Suomen viennin ilmastohyödyt kasvaneet – metsäteollisuudella merkittävä rooli

Suurin hiilikädenjälki syntyi metsä-, kemian-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuotteista.  Kuva: Anu Kovalainen

Suomalaiset vientituotteet vähentävät päästöjä ulkomailla korvaamalla saastuttavampia vaihtoehtoja. Suomen ympäristökeskus Syken tuoreen raportin mukaan viennin ilmastohyöty eli hiilikädenjälki oli 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2022.

Hiilikädenjälki mittaa Suomen viennin maailmalla aikaansaamia ilmastohyötyjä. Suurin hiilikädenjälki syntyi metsä-, kemian-, metalli- ja elektroniikkateollisuuden tuotteista.

Vahvimmin Suomen viennin hiilikädenjälki näkyi Kiinassa, muualla Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä sekä Lähi-idässä.

Viennin positiiviset ilmastovaikutukset ovat kasvaneet noin kolme prosenttia vuodesta 2019.

Vaikka hiilikädenjälki on kasvanut, aiheutti suomalaisten kulutus vuonna 2022 noin 73 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien ulkomailla syntyvät päästöt.

”Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ensisijaista on kotimaisten päästöjen vähentäminen, mutta samalla suomalaiset pienen hiilijalanjäljen tuotteet voivat pienentää päästöjä muualla maailmassa”, sanoo johtava tutkija Laura Sokka Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

Sokan mukaan hiilikädenjälki voi tulevaisuudessa olla yksi tärkeä tapa viennin kilpailukyvyn vahvistamiseen kansainvälisillä markkinoilla.

“Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kasvattaa hiilikädenjälkeään: meillä on lähes päästötön sähköjärjestelmä, korkea teknologiaosaaminen ja yritykset, jotka kehittävät ratkaisuja kasvavaan globaaliin tarpeeseeni,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala tiedotteessa.

Syke huomauttaa, että kädenjälkilaskelmiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia ja viiveitä tutkimusaineistojen valmistumisen vuoksi. Hiilikädenjäljen suuruuteen vaikuttaa merkittävästi se, mihin tuotteita verrataan ja millaisia oletuksia laskennassa käytetään.