Syksyn puukaupasta odotetaan vilkasta – kuusitukki halutuinta

Puunkorjuu Metsä Groupin Äänekosken uudelle biojätille alkoi pari viikkoa sitten perjantaina Uuraisilla. Ajokonetta pyöritti Forest-Linna Oy:n Pietu Alapiha. Kuva: Petteri Kivimäki

Euroopan talouden viriäminen ja kotimaan metsien kasvavat hakkuut lupaavat vilkasta syksyä puukauppaan.

"Hakkuut ovat tänä vuonna olleet suuremmat kuin puun ostomäärät. Se tarkoittaa, että teollisuuden varannot ovat supistuneet", MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen sanoo.

Metsäteollisuuden tuotantokäyrät ovat korkealla ja kotimaisen puun käyttö ennätyksellistä. Mäntykuitupuuta ei ole koskaan hakattu Suomessa nyt nähdyn kaltaisia määriä. Samaan aikaan puun tuonti on vähentynyt.

"Puukaupan ennusmerkit näyttävät hyviltä", Järvinen arvioi.

Myönteistä kuvaa osittain hämärtää Yhdysvaltain dollarin viimeaikainen heikkeneminen euroon nähden, mikä syö etenkin suomalaisten sahojen hintakilpailukykyä vientimarkkinoilla.

Dollarin heikkenemistäkin pidempään sahoja on kiusannut mäntysahatavaran hintojen lasku. Koskaan aikaisemmin mänty- ja kuusisahatavaran hintaero ei ole ollut näin suuri kuusen hyväksi.

"Mäntysahurien puustamaksukyvyn heikkeneminen on pieni peikko syksyn puukaupassa", Järvinen arvioi.

Toinen puunmyyjiä askarruttava asia on koivukuitupuun heikko menekki. Vaikka puun tuonnin kokonaismäärä on laskenut, koivukuitupuuta tulee lähinnä Venäjältä jokseenkin entiseen malliin.

"Kotimaista koivua voitaisiin hakata selvästi enemmän. Siksi myös koivukuidulle pitäisi löytää uutta käyttöä", Järvinen sanoo.

Metsäyhtiöiden puolivuositulokset kertoivat, että yhtiöiden tuotanto kannatti erinomaisesti. Erityisesti kuitupuun jalostamisella tehtiin tulosta.

Äänekosken biotuotetehtaan ja muiden kuitupuun käyttöä lisäävien teollisuuden investointien vaikutus ei toistaiseksi ole näkynyt kuitupuiden hinnassa.

"Tukin ja kuitupuun hintasuhteenhan ratkaisee kuiduttavan teollisuuden ja pk-sahateollisuuden peli. Siihen ei metsänomistaja pysty puuttumaan", Järvinen toteaa.

Metsänomistajalle tärkeää on valvoa, että hakkuussa puun rungosta otetaan arvokas tukki tarkasti talteen. Apua siihen saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksistä, Järvinen neuvoo.

Hän huomauttaa, että koko tukkiosuuden hyödyntäminen on myös sahateollisuuden etu.

Metsäyhtiöt ovat viestineet, että kaikille puutavaralajeille on kysyntää.

"Meidän arviomme on, että kuusitukkileimikot ovat nyt kysytyimpiä. Tukkileimikoita kannattaa tarjota aktiivisesti ja kilpailuttaa kaikki kohteet", Järvinen sanoo.

Äänekosken uudelle biotuotetehtaalle ensimmäinen puukuorma toimitettiin pari viikkoa sitten perjantaina. Metsä Groupin metsäjohtajan Juha Mäntylän mukaan tehtaan puunhankintaa on valmisteltu yli kolme vuotta.

Ostomääriä Metsä Group on lisännyt vuodesta 2015 lähtien ja määrät todennäköisesti kasvavat myös ensi vuonna.

Korjuumäärät nousevat vähitellen tämän ja ensi vuoden aikana, kun biojätin tuotantoa ajetaan ylös. Täydessä vauhdissa tehtaan pitäisi olla vuoden kuluttua.

Biotuotteista ylivoimaisesti eniten syntyy sellua: 800 000 tonnia pitkäkuituista havusellua ja 500 000 tonnia lyhytkuituista koivusellua vuodessa. Äänekosken vanhan, kapasiteetiltaan 500 000 sellutonnin tehtaan purkaminen on jo käynnissä.

Uusi tehdas lisää havukuitupuun käyttöä vuodessa noin neljä miljoonaa kuutiometriä. Kun mukaan lasketaan hakkuissa kertyvä tukki ja energiapuu vuotuiset hakkuut kasvavat 6–7 miljoonaa kuutiometriä.