Vauhdikas lentolannoitus tehostaa metsän kasvua – "Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan"

Helikopterin lentäjä näkee kartalta lannoitettavan metsäkuvion. Kartalle piirtyy uusi viiva aina, kun lentäjä avaa lannoitesäiliön luukut. Siten voi varmistaa, että lannoite jakautuu tasaisesti koko kuviolle. Kuva: Petteri Kivimäki

Kalle Niemelä ja Mika Lumme vaihtavat tyhjän lannoitesäiliön täyteen. Kuva: Petteri Kivimäki

Kuiva hiekka pöllyää ympäriinsä, kun helikopterin moottori jyrähtää käyntiin. Kopteri nousee leijailemaan viereen pysäköidyn kuorma-auton ylle ja Kalle Niemelä ja Mika Lumme kiinnittävät lannoitussäiliön kopterista roikkuvaan vaijeriin.

"Tämä on vähän niin kuin harrastus", Lumme nauraa. Kun Lumme ei ole mukana lannoitustöissä, hän pyörittää omaa yritystä. Myös Niemelä tekee työtä vain kesän ajan, ja syksyllä hän jatkaa logistiikkainsinöörin opintojen parissa.

Kun säiliö on kiinnitetty, kopteri nousee korkeammalle ja liitää vieressä kohoavan metsän ylle. Siellä lentäjä avaa lannoitussäiliön luukut ja tuhkaa ropisee maahan. Luukut suljetaan aina metsäkuvion reunalla ja avataan, kun kopteri kääntyy takaisin uudelle kierrokselle. Siten lannoitetta ei mene hukkaan.

Lannoitussäiliön tyhjennyttyä kopteri palaa takaisin kuorma-auton luo. Niemelä ja Lumme vaihtavat tyhjän säiliön täyteen.

"Säiliöiden vaihtojen välissä aikaa on noin minuutti", Niemelä sanoo.

Lannoite erottuu kasvillisuuden seassa pieninä harmaina rakeina. Rakeet liukenevat metsään viimeistään sateen myötä. Kuva: Petteri Kivimäki

Helikopterilla ei voi laskeutua mihin tahansa, vaan lastauspaikan täytyy olla riittävän avara. Esimerkiksi avohakkuuaukkoja tai nuoria taimikoita halkovat tiet ovat usein oivallisia paikkoja.

Toisinaan etukäteen valittu lastauspaikka ei enää myöhemmin osoittaudu toimivaksi.

"Aika harvoin joudutaan vaihtamaan lastauspaikkaa. Minun vuorollani niin on käynyt vain kerran", Lumme kertoo. Kynnys paikan vaihtamiseen on suuri, ja lastauspaikoilla voi ilmetä monenlaisia haasteita.

"Kuivalla säällä maa pölisee. Tällä kohteella on paljon kiviä, joten on vaarana, että kivet sinkoilevat ilmavirrassa. Mitään muovia ei saa olla, ettei se lennähdä kopterin roottoreihin."

Puut aiheuttavat erityisen paljon haasteita lastauspaikalla. Toisinaan yksittäisiä puita joudutaan kaatamaan.

"Tälläkin paikalla pitää varmaan kaataa pari puuta", Niemelä kertoo viittoilleen tietä reunustavia suuria koivuntaimia kohti.

Tuhkalannoitus on kiertotaloutta parhaimmillaan, metsänsä lannoitusta seuraamaan saapunut Topi Kokkila toteaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Tällä kohteella metsiä lannoitetaan tuhkalla, sillä se on suometsään sopiva lannoite. Tuhkan lisäksi käytössä on erilaisia kemiallisia lannoitteita.

"Asiakas valitsee lannoitteen puuston ominaisuudet huomioiden, kuuselle vähän fosforiakin ja männylle lähinnä puhdasta typpeä. Turvemailla tuhkaa, eli ei typpeä vaan fosforia ja kaliumia pääasiassa. Booria puutokseen", luettelee ForestVitalin lentolevityksistä vastaava Olli Muhonen.

ForestVital lannoittaa metsää paitsi ilmasta, myös maan tasalla. Lentolannoitus kuitenkin mahdollistaa lannoittamisen myös niillä kohteilla, joissa ei ole riittävän tiheää metsätieverkostoa.

"Maalevityksiä tehdään kesällä kivennäismaille, jos koneella voi ajaa metsässä telojen kanssa", Muhonen sanoo.

Maalevitykseen sopivia metsiä ovat yleensä viimeisen viiden vuoden aikana harvennetut männiköt, joissa ei ole ojia. Talvella myös turvemailla voi hakkuun jälkeen lannoittaa tuhkalla maalevityksenä, jos alueen ojitus on tiedossa vasta lannoituksen jälkeen.

Usein metsänomistajat haluavat tulla paikan päälle katsomaan lentolannoitusta. Lannoitus on paitsi investointi metsään, myös jännittävä tapahtuma. Katsojien on kuitenkin pidettävä helikopteriin reilu turvaväli, vähintään 100 metriä.

Topi Kokkila huomasi kopterin viilettävän metsänsä yllä ja ajoi paikalle seuraamaan lannoitusta hieman lähempää.

"Meillä maatalous on ykkösjuttu ja metsätalous hyvä kakkonen, haluamme panostaa myös metsään. Ollaan veljen kanssa oltu tässä tilalla vuodesta 2006 ja tämä on kolmas kerta kun lannoitamme suometsiä", Kokkila kertoo.

Pieniä kuusimetsiä on lannoitettu myös boorilla. Isommat kuviot lannoitetaan kuitenkin tuhkalla ja Kokkila on aina innokas osallistumaan, jos lähistölle tulee lannoitushanke.

"Näitä pitäisi tehdä Suomessa enemmän. Nykyään kun pitää olla tietoinen ympäristöasioista, niin tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Tuhkalannoitus on kaikille järkevä homma."