Selvitys: Hiilinieluja kauppaamalla on vaikea saada päästöjä alas – "Hakkuut siirtyvät naapuritontille"
Uskottava markkinapaikka hiilen sidonnalle vaatisi, että hiilinielujen lisääminen todella laskisi päästöjä eikä hiilivuotoa tapahtuisi.
Hiilivuoto sekä hiilinielujen lisäisyys ja pysyvyys ovat hiilipörssien ongelma, ilmenee Helsingin yliopiston selvityksestä. Kuva: Johanna KokkolaMonet tahot ovat viime aikoina esittäneet hiilipörssejä, joissa käytäisiin kauppaa hiilinielujen lisäämisestä kertyvillä päästöhyvityksillä. Oikeita markkinapaikkoja ovat avanneet ainakin Fortum ja Antero Vartian perustama Compensate-säätiö.
Hiilipörsseillä on kuitenkin vaikea vaikuttaa päästöihin, ilmenee Helsingin yliopiston ympäristöministeriölle tekemästä selvityksestä.
Hiilipörssin kautta toteutettu päästövähennys ei ole välttämättä pysyvä. Esimerkki: hiilipörssissä maksetaan sellaisen metsän hiilinielusta, joka hakataankin myöhemmin.
Toinen ongelma on, että kaupattu hiilinieluhanke ei välttämättä ole lisäinen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvitystä metsän istuttamisesta silloin, kun taimet olisi istutettu joka tapauksessa hiilipörssistä riippumatta.
Kolmas ongelma on hiilivuoto. Tästä käy esimerkkinä hakkuiden siirtyminen naapuritontille, kun päästöhyvitys velvoittaa rajoittamaan hakkuita tietyllä alueella.
Hiilivuodon tukkisi vain se, että hiilinielupolitiikka olisi kattava ja pakollinen kaikille.
Pysyvyysongelma olisi mahdollista ratkaista pitkillä velvoitekausilla tai siten, että hyvitys laskettaisiin väliaikaiselle nielulle.
Selvityksen tekivät Helsingin yliopiston ympäristötaloustieteen lehtori Väinö Nurmi ja professori Markku Ollikainen.
Lue myös:
Maksaisitko liha-ateriasta 15 sentin päästökompensaation? Pian se on mahdollista
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
