Etelä-Karjalassa siistitään satoja kilometrejä sähkölinjaa: Vierimetsähakkuu ja johtoaukean leventäminen vähentävät sähkökatkoja jopa 80 prosentilla

Sähkölinjan vierimetsähakkuu vaatii sekä hakkuukoneen että kuormatraktorin kuljettajalta erityistä tarkkuutta. Työvuoronsa alussa kuljettaja soittaa aina sähköyhtiön vikapäivystykseen, jotta yhtiö osaa varautua ennalta mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kuva: Saara Lavi

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen projektiesimies Joni Vuorikoski esitteli toukokuun alussa käsitellyn sähkölinjan vierimetsään jätettyä tekopökkelöä. Kuva: Saara Lavi

Harvesterin hakkuupää ottaa kiinni puun tyvestä, ja kuljettaja suuntaa kaadon varovasti poispäin viereisestä sähkölinjasta.

Käynnissä on vierimetsähakkuu. Sen tavoitteena on taata sähköverkon säävarmuus siten, että lumi tai myrsky ei pääse kaatamaan runkoja sähköjohtojen päälle.

"Puun pituuden lähestyessä kymmentä metriä se alkaa olla uhka sähkölinjalle", kertoo Puista vapaa sähkölinja -projektin esimies Joni Vuorikoski.

Imatran Seudun Sähkönsiirron alkuvuonna käynnistämä projekti kattaa 560 kilometriä 20 kilovoltin keskijännitesähkölinjaa Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven alueella. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys ja Vuorikoski toimivat hankkeessa linkkinä maanomistajien ja sähkönsiirtoyhtiön välillä.

"Aiemmin 10-metristä johtoaukeaa levennetään nyt reippaasti 40 metriin. Kaistaa levennetään sähkölinjan molemmin puolin 15 metriä", Vuorikoski kuvailee.

Käytännössä vierimetsähakkuussa poistetaan kaikki sen pituiset puut, jotka kaatuessaan osuisivat ilmajohtoihin ja voisivat aiheuttaa sähkökatkon.

Jos 10-metrisen johtoaukean viereinen puu kaatuu, se osuu sadan prosentin varmuudella sähkölinjalle. 40 metrin levyisellä johtoaukealla todennäköisyys puun kaatumisesta ilmajohtojen päälle laskee kymmeneen prosenttiin.

”Teiden varsilla kulkevien sähkölinjojen leventäminen parantaa myös autoilijan näkyvyyttä ja sitä kautta liikenneturvallisuutta”, Vuorikoski toteaa.

Metsänomistajille hanke on vapaaehtoinen. Se koskettaa noin 2 000–3 000 metsänomistajaa.

"Sähköverkkoyhtiö vastaa projektin kustannuksista", Vuorikoski toteaa.

Metsänomistajia kannustetaan mukaan maksamalla puusta parempaa hintaa: "Metsänomistajalle lisätään viisi euroa kuutiometriltä Luonnonvarakeskuksen viikoittain tilastoimien alueellisten keskiarvohintojen päälle".

Lisäksi nuorien metsien aikaistuneesta hakkuusta korvataan taloudellinen haitta odotusarvolisillä.

Puutavaraa sähkölinjan varsilta kertyy noin 60 000–80 000 kuutiota. Määrä on huomattava, sillä se kattaa 1,5 prosenttia Etelä-Karjalan alueen keskimääräisestä vuotuisesta hakkuumäärästä.

Metsänhoitoyhdistys lähestyy käsiteltävien sähkölinjojen vaikutusalueella olevia maanomistajia kirjeitse, kun linjaosuuden käsittely on ajankohtaista.

Metsänomistajat ovat lähteneet hyvin mukaan, vaikka Vuorikoski tietää, että osa heistä saattaa aluksi säikähtää vierimetsähakkuuta ja pelätä sen vaikuttavan maanomistukseen.

"Siihen se ei kuitenkaan vaikuta. Metsänhoitoyhdistyksen urakoitsijat poistavat puut sähköyhtiön valtuuttamina sovitun levyiseltä kaistaleelta", hän vakuuttaa.

"Käsitelty linja-alue jää normaalisti maanomistajan käyttöön ja hän voi harjoittaa käsitellyllä alueella täysin normaalia metsätalouden toimintaa yhä hakkuusta eteenpäin", Vuorikoski jatkaa.

Viime talvena Itä-Suomessa kärsittiin paikoin pitkistä sähkökatkoista ilmajohdoille kaatuneiden puiden takia.

Miksi sähkölinjaa ei sitten maakaapeloida?

Vuorikosken mukaan hakkuu on kustannustehokkaampi tapa, sillä ilmajohdot ovat vielä hyvässä kunnossa.

Sähkölinjaa uhkaavat puut poistamalla sähköyhtiö varmistaa linja-alueiden toiminnan niiden teknisen käyttöiän loppuun saakka, noin 20–30 vuoden päähän.

Sähköyhtiön laskelman mukaan sähkölinjan hakkuut vähentävät säästä johtuvien sähkökatkojen määrää 80 prosenttia, kun riittävä määrä metsänomistajia lähtee mukaan projektiin. Myös sähkökatkojen kesto lyhenee.

Vuorikosken mukaan tavoite saavutetaan. "Olemme sopineet maanomistajien kanssa hakkuista jo noin 200 kilometrin pituudelta sähkölinjalla, mikä vastaa noin kolmasosaa koko hankkeesta."

Alkuvuonna alkanut hanke päättyy ensi vuoden lopulla.

Juttua muokattu 3.7.2019 klo 14.58. Juttua täydennetty.