Luontojärjestöt moittivat Suomea iltalypsystä EU-neuvotteluissa

Bird Lifen mukaan EU-neuvosto hyväksyi viime perjantaina porsaanreikiä, joiden avulla Suomi voi lisätä hakkuitaan ja pienentää hiilinielujaan ilman seuraamuksia. Kuva: Marita Waenerberg

EU:n jäsenmaiden neuvoston perjantainen linjaus metsien käytön lulucf-esitykseen on kirvoittanut pettyneitä kommentteja metsäalalta, mutta pettyneitä ollaan myös ympäristöjärjestöissä. Esimerkiksi Bird Life ja WWF kritisoivat Suomelle annettuja joustoja.

"Tämä oli selvä tappio ilmastolle. Ne joustot, joita Suomellekin annettiin, löyhentävät ilmastopolitiikan kokonaisuutta", sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Suomi sai kovalla työllä neuvoteltua joustoikseen 54 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tämä vastaa noin kuuden miljoonan kuution hakkuiden lisäystä ilman velvoitetta siitä, että lisääntyneitä hakkuita pitäisi kompensoida päästöjen vähennyksinä tai ostamalla muilta päästöoikeuksia. Suomi on kuitenkin jo aiemmin asettanut tavoitteekseen hakkuiden lisäyksen 10–15 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Nikula on hämmästynyt siitä, että Suomen metsäala on kokenut perjantain tuloksen tappiona.

"Suomelle annettiin lupa aiheuttaa haitallisia hiilidioksidipäästöjä sellainen määrä, joka vastaa viiden vuoden liikennesektorin päästöjä. Se on todella iso myönnytys. Pettymys osoittaa sen, kuinka hämmästyttävän epärealistiset lähtökohdat ovat olleet."

Neuvottelujen vaikea lähtöasetelma johtui siitä, että EU-komission alkuperäisen esityksen laskentatavassa kaikki lisähakkuut vertailuvuosiin nähden määriteltiin päästöiksi. Suomi on kokenut mallin epäreiluksi, sillä vertailuvuosina hakkuut olivat alhaisella tasolla ja metsiin on kertynyt hakkuusäästöjä.

Bird Lifen Euroopan järjestö arvostelee Suomen toimintaa kansainvälisessä tiedotteessaan. Sen mukaan neuvosto hyväksyi porsaanreikiä, joiden avulla Suomi, Ruotsi, Itävalta, Latvia ja Ranska voivat lisätä hakkuitaan ja pienentää hiilinielujaan ilman seuraamuksia.

"Suomi taisteli kynsin hampain muutamistakin tuhansista hiilidioksiditonneista", Bird Lifen Eurooppa-järjestön bioenergia-asioista vastaava Sini Eräjää sanoo.

Hän korostaa, että lulucf-laissa ei ole kysymys ei ole velvoitteista, jotka tulisivat koskemaan yksittäistä maanomistajaa tai puunostajaa.

"Kyse on maalle tulevista velvoitteista. Suomi voi vähentää päästöjä jollain muulla sektorilla vähän enemmän, esimerkiksi rakentamisessa tai lämmityksessä. Tästä ei tule laskua kenelläkään pitkään aikaan."

Eräjään mielestä se, että puuta käyttävä teollisuus voi kääntää puunhankintaansa Venäjälle, on vain tyypillistä vastaanhangoittelua ilmastopolitiikassa.

"Sanotaan, että kun kiinalaiset eivät kuitenkaan tee samalla tavalla, niin ei meidänkään kannata. Jonkun pitää aina liikkua ensin", Eräjää kommentoi.

Nikula muistuttaa, että metsien hiilinielun ylläpitäminen on ihan olennainen asia, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä selvästi alle 2 asteessa. Hänen mielestään suomalaisessa keskustelussa hämärretään sitä, miten hakkuut vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

"Olisi reilumpaa sanoa, että hakkuut eivät edistä ilmastoa, mutta taloudellisista syistä niitä halutaan meillä tehdä."

Suomelle takaisku metsien lulucf-laissa: Metsien hakkuista päästötaakka