Lankarullista puudieseliin ja älypakkauksiin: Katso aikajanalta, miten metsäteollisuus muuttui 100 vuodessa

Lankarullien sorvaus alkoi Kaukaan tehtaalla 1892. Nyt samalla tontilla toimii UPM:n biojalostamo, joka valmistaa uusiutuvaa dieseliä. Kuva: Kari Salonen

Painopaperien hupenevasta tuotannosta huolimatta 40 prosenttia Suomen metsäteollisuuden vientituloista tulee edelleen paperista. Viime vuonna paperia vietiin 6,9 miljoonaa tonnia. Sata vuotta sitten 1916 vientimäärä oli 160 000 tonnia.

Perustuotteiden ohella metsäyhtiöt ovat kehittäneet vuosikymmenten saatossa erikoistuotteita lankarullista väkiviinaan.

Tämän päivän biotuotetehtaat ja -jalostamot tekevät erikoisselluja, nestemäisiä polttoaineita ja muita kemian jalosteita. Puuperäisillä vaihtoehdoilla voidaan korvata entistä laajemmin fossiilisesta öljystä valmistettuja tuotteita kuten muoveja.

Puusta osataan irrottaa arvokkaita aineita kemian-, elintarvike- tai lääketeollisuuden tarpeisiin.

Tietotekniikka tuo älyn pakkauksiin. Pakkaukset kertovat kuluttajalle elintarvikkeiden tuoreudesta ja varmistavat tuotteen alkuperän tai muistuttavat potilasta ottamaan lääkkeensä.

Suomen kolmen suuren metsäyhtiön Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n juuret ulottuvat pitkälle 1800-luvulle.

Sata vuotta sitten Metsä Groupin nykyisillä tehdaspaikkakunnilla metsäteollisuus antoi leipää muun muassa Tampereella, Mäntässä ja Kemissä.

Tammerkosken varrella toimi Fredrik Idestamin perustama puuhiomo sekä aaltopahvi- ja paperitehdas. Nyt Metsä Board tekee samalla paikalla Tampereen ydinkeskustassa kartonkia brändituotteiden pakkauksiin.

Kemissä Kemijoen suussa oli 1900-luvun alussa oululaisten kauppahuoneiden omistamalla Kemi-yhtiöllä merkittävää sahateollisuutta.

Nyt Kemissä keittää sellua Metsä Fibren tehdas ja kartonkia suoltaa Metsä Boardin kone, joka on 420 000 tonnin vuosituotannolla Suomen suurin.

Stora Enson Suomen puolen alku W. Gutzeit & Co. laajeni runsaat sata vuotta sitten ostamalla sahoja Kotkan seudulla. Yhtiö käynnisti Kotkassa 1911 sahanpurua raaka-aineena käyttävän sellutehtaan, jonka omistaa nykyisin Kotkamills.

Vuonna 1914 W. Gutzeit rakensi Pankakoskelle Pohjois-Karjalaan Suomen suurimman kartonkitehtaan. Sen vuosituotanto oli 18 000 tonnia. Tehdasta pyörittää nykyisin Dermot Smurfitin johtaman sijoittajaryhmän Pankaboard.

Suomen valtiosta tuli W. Gutzeitin suurin omistaja vuonna 1918, kun valtio osti 4 400 osaketta yhtiön norjalaisilta omistajilta.

Stora Enson Imatran-tehtaat on kasvanut maailman suurimmaksi nestepakkauskartongin valmistajaksi. Imatralla kapasiteetti on yli miljoona tonnia kartonkia ja pakkaus­paperia vuodessa.

UPM-Kymmenen pörssihistoria alkoi vuonna 1915, kun sekä Aktiebolaget Walkiakoski että Kymmene Ab listautuivat ­pörssiin.

UPM:n Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa puusta on tehty tuotteita lankarullista uusiutuvaan dieseliin.

Lankarullien sorvaaminen koivusta alkoi Kaukaan nykyisellä tehdasalueella 1892. Sorvauksessa tähteeksi jäänyttä puuainesta myytiin aluksi maantäytteeksi ja poltettavaksi, kunnes siitä alettiin keittää sellua vuonna 1897.

Lankarullien valmistus jatkui vuoteen 1972, jolloin muovi syrjäytti puiset lankarullat. Kaukaan historiassa puusta valmistettuja erikoistuotteita ovat olleet keinosilkki ja väkiviina.

Kolme vuotta lankarullien valmistuksen lopettamisen jälkeen 1975 käynnistyi Kaukaalla päällystettyä aikakauslehtipaperia (lwc) valmistava tehdas.

Aikakauslehtipaperin kulta-­aikaa elettiin 2000-luvun alkuun asti.

Kaukaan tehtaiden uusin tuote on sellunkeitossa syntyvästä mäntyöljystä valmistettava uusiutuva diesel.