Maa- ja metsätalouden päästötselville yhtenäisin mittarein
Maatalouden aiheuttama typpi- ja fosforikuormitus on moninkertainen metsätalouteen verrattuna. Myös kiintoaineskuormituksessa metsätalouden osuus on marginaalinen.
Sen sijaan orgaanisen hiilen vesistökuormitus on suurempi metsästä kuin pellolta.
Maankäytön vaikutuksia hajakuormitukseen selvitti Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston maataloustieteen laitos ja Aalto-yliopisto maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa.
”Hankkeen tarkoitus oli kerätä jatkuvatoimisen mittaustekniikan avulla samalta alueelta yhtenäistä tietoa eri maankäyttömuotojen kuormituksesta”, professori Leena Finér Metsäntutkimuslaitoksesta kertoo.
Päästöjä mitattiin vuosina 2010 ja 2011 Lounais-Suomessa Savijoen valuma-alueella, jonka maaperä on hienorakeista. Yhteensä 1 541 hehtaarin alueella on 594 hehtaaria maatalousmaita ja 894 hehtaaria metsätalousmaita.
Huomionarvoista tuloksissa oli ilman ihmistoimintaa aiheutuva taustakuormitus, jonka osuus kokonaistypen ja -fosforin kuormituksessa oli Finérin mukaan ”yllättävän iso”.
Vesistön kannalta haitallisimpia ovat rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet. Kiintoaines aiheuttaa veden liettymistä ja sameutumista. Orgaaninen hiili taas lisää vesieliöiden energiaa, mikä vähentää veden happipitoisuutta.
”Korkean taustakuormituksen vuoksi vesiensuojelutavoitteita ei ole järkevää asettaa savimailla yhtä korkeille kuin moreenimailla”, Finér toteaa.
Finér painottaa, että vesiensuojelua, kuten kosteikkojen perustamista, pitäisi miettiä yhteistyössä koko valuma-alueen käyttäjien kesken.
Mittauksia, tietojen tallennusta ja laskentaa tulisi yhtenäistää, jotta kertaalleen kerättyä tietoa voisi käyttää useat toimijat.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
