Emeritusprofessori Matti Kärkkäinen tyrmää avohakkuiden täyskiellon: "Ei perusteita puuntuotannon, eikä hiilen sidonnan kannalta"
Ympäristöjärjestöjen lakialoite avohakkuiden lopettamisesta valtion mailla etenee eduskunnan käsittelyyn.
Matti Kärkkäinen esitteli näkemyksiään metsätaloudesta ja avohakkuista metsäillassa Äänekoskella tiistaina. Kuva: Petteri KivimäkiEmeritusprofessori Matti Kärkkäinen ei löydä viiden ympäristöjärjestön lakialoitteesta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla juuri mitään myönteistä. Mukana aloitteessa ovat Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto, Birdlife Suomi, Natur och miljö ja Greenpeace.
”Kun aloitteen lukee tarkkaan, niin siellä vaaditaan kiellettäväksi myös männyn uudistaminen luontaisesti siemenpuita käyttäen. Monikohan kansalaisaloitteen allekirjoittajista huomasi tämän yksityiskohdan?”
Kärkkäisen mukaan avohakkuukielto ei parantaisi metsäluonnon tilaa vaan päinvastoin heikentäisi sitä.
”Avohakkuiden kieltämiselle ei ole perusteita puuntuotannon eikä hiilen sidonnan kannalta. Monimuotoisuuden kannalta täydellinen avohakkuukielto olisi ongelmallinen ja tehoton”, Kärkkäinen korostaa.
”Hyvässä metsätaloudessa tulisi sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus, aivan kuten nykyisin, eli painottaa metsätalouden monimuotoisuutta.”
Kansalaisaloite on ylittänyt 50 000 allekirjoittajan rajan, joten se etenee eduskunnan käsittelyyn.
Avohakkuukieltoa esitetään tässä vaiheessa vain valtion metsille, ei yksityismetsille.
Kärkkäinen katsoo, että avohakkuukieltoa vaativa kansalaisaloite heijastelee tietyn kansanosan yleistä tyytymättömyyttä nykyhallituksen harjoittamaan metsäpolitiikkaan.
”Viimeisen vuoden aikana yleistyneet väitteet siitä, että Suomen metsät oltaisiin jotenkin hakkaamassa maan tasalle, ovat vailla todellisuuspohjaa.”
1920–1940-luvuilla Suomessa käytännössä noudatettiin jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Silloin puun määrä Suomessa vain väheni.
”Kun sotien jälkeen otettiin käyttöön tehokkaan metsätalouden menetelmiä, avohakkuut mukaan lukien, alkoivat Suomen metsävarannot kasvaa merkittävästi.”
Emeritusprofessori korostaa, että metsien kasvu on ylittänyt hakkuut Suomessa vuosittain 1970 lähtien.
”Niin männyn, kuusen, koivun kuin muiden lehtipuiden tilavuus Suomen metsä- ja kitumailla on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Väite Suomen metsien hävittämisestä on täysin väärä.”
Kärkkäinen vakuuttaa, että puheet järeän tukkipuun katoamisesta ovat palturia.
”Esimerkiksi järeän männyn määrä Etelä-Suomessa on nyt kolminkertainen verrattuna 1970-lukuun. Pohjois-Suomessa järeässä tukkipuussa käytiin alemmalla tasolla 1970-luvulla, mutta 1980-luvulta lähtien sen määrä on pysynyt suunnilleen samana.”
Lopuksi hän lyttää myös ympäristöjärjestöjen näkemyksen, että avohakkuukielto parantaisi metsäluonnon tilaa.
”Metsätaloudesta saatavat tulot alenisivat merkittävästi, mutta kielto olisi vahingollinen myös ympäristölle ja ilmastolle. Kielto lisäisi maannousemalahoa, mutta ei muuten lisäisi lahopuun määrää, joka on tärkein monimuotoisuuteen vaikuttava tekijä. Avohakkuukielto heikentäisi lajeja, jotka vaativat suuria yhtenäisiä elinympäristöjä.”
Avohakkuiden kieltäminen olisi Kärkkäisen mukaan myös kehnoa ilmastopolitiikkaa, sillä puuston kasvu vähenisi.
”Kun ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkein ympäristöteko, on huolehdittava siitä, että metsät sitovat vuosittain paljon hiiltä.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
