Kapeista suojavyöhykkeistäei hyötyä monimuotoisuudelle
Kapeista suojavyöhykkeistä ei ole hyötyä. Tänään tarkastettavan väitöskirjan mukaan esimerkiksi puronvarret pitäisi suojata 45 metrin koskemattomalla vyöhykkeellä puron kummaltakin puolelta.
”Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät puronvarren elinympäristöt pitäisi suojata vähintään 45 metrin suojavyöhykkeillä. Suojavyöhykkeellä ei myöskään tulisi tehdä poimintahakkuuta, vaikka laki siihen mahdollisuuden antaakin”, sanoo filosofian maisteri Ville Selonen.
Selosen väitöskirja tarkastetaan tänään Jyväskylän yliopistolla.
Selosen mukaan liian kapeista suojavyöhykkeistä aiheutuu vain kustannuksia ja menetettyä puutavaraa. Kapea suojavyöhyke ei pysäytä kasvillisuuden muutosta. Siksi myös suojavyöhykkeiden sisällä tehtävistä poimintahakkuista pitäisi luopua.
Selonen kannattaa myös avohakkuista luopumista.
”Jos lähtökohtana on metsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä hoito ja käyttö, niin avohakkuista tulisi luopua. Poimintaan perustuva jatkuva kasvatus olisi taloudellisesti yhtä kannattavaa ja huomattavasti metsäluonnon monimuotoisuudelle ystävällisempää.”
”On eroa, kenen kannalta taloudellisuutta tarkastelee. Metsänomistajan on taloudellisempaa keskittyä vain arvokkaimman puuston poimintahakkuuseen, joka tutkimuksen tulosten mukaan voi olla yhtä kannattavaa tai jopa kannattavampaa kuin avohakkuuseen perustuva metsätalous”, Selonen huomauttaa.
Selonen havaitsi vakavia puutteita metsälain mainitsemista erityisen tärkeistä kohteista tehdyssä kartoituksessa. Vähintään viidennes metsälaissa mainituista erityisen tärkeistä kohteista on vielä löytymättä ja vähintään joka kolmas kohde oli kartoitettu väärin.
Selonen löysi myös kartoituksen laadunvarmistuksesta puutteita.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
