Aarre: Valmistaudu kevään mahlankeruuseen – Tiedätkö, millainen on paras mahlapuu?

Mahla kerätään ennen kuin koivun silmut puhkeavat. Kuva: sari Tammikari

Mahla on pohjoisen pallonpuoliskon lehtipuiden lahja. Myös tammi ja erityisesti vaahtera tuottavat mahlaa, mutta meillä vain koivua vaalitaan mahlapuuna. Koivun mahlan voimalla on kaskettu, paimennettu ja virkistetty metsänkävijöitä.

Mahlaa on muinoin kutsuttu metsän maidoksi ja mahlapuut ovat olleet omistajansa metsäkarjaa, jolle on annettu nimiä kuin lypsylehmille konsanaan. Entisaikoina naapurin mahlapuun kaataminen tiesi sakkoja ja puu oli korvattava kahdella uudella puulla.

Mahlapuuksi kannattaa valita koivu, jota ei ole tarkoitus viedä vaneritehtaalle. Vaikka mahlanvalutus ei varsinaisesti vahingoita puuta, keruusta jää tumma arpi, mikä katkaisee puun tien tehtaalle. Keruu vaatii maanomistajan luvan.

Paras mahlapuu on tuuhealatvuksinen ja korkea, rinnan korkeudelta vähintään 30 sentin vahvuinen koivu, joka kasvaa valoisalla ja aurinkoisella paikalla. Hyvin vaalittu puu saattaa tuottaa mahlaa 300 litraa mahlakauden aikana, vuosikymmenien ajan.

Kotitarpeinen mahlankeruu rajautuu yleensä yhteen puuhun. Teollisuuden ja elintarviketuottajien käyttöön mahlaa kerätään laajemmin.

Mahlan keruukausi on lyhyt, vain reilun kolmen viikon tuokio pälvien ilmestymisestä koivun silmujen puhkeamiseen. Etelä-Suomessa mahlakausi alkaa jo maaliskuussa, Pohjois-Suomessa mahlaa kerätään kiivaimmin toukokuussa.

Lue Aarteen juttupaketista, miten mahla kannattaa kerätä ja säilöä, millaisia terveyshyötyjä mahlalla on ja miten valmistat siitä raikasta lemonadea.