Sadan vuoden päästä Varsinais-Suomeenei tule joka vuosi talvea

Vaikka ilmastonmuutos pidentää kasvukautta, siitä aiheutuu myös monenlaista haittaa.

Suurimmat ongelmat aiheutuvat vaikeudesta ennustaa säätä: yhtenä talvena lämpötila pysyy plussan puolella, mutta seuraavana hytistäänkin kovien pakkasten kourissa.

Kaikkeen on syytä varautua, vahvistaa johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta.

Varsinais-Suomessa joudutaan sadan vuoden sisällä tilanteeseen, jossa termistä talvea ei jonain vuonna tulekaan. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee nollan asteen alapuolelle.

”Meille tulee Pohjois-Saksan olosuhteet. Lunta tulee harvoin, mutta kun tulee, sitä tulee 60 senttimetriä kerralla”, Alestalo kuvaa.

Lumisade saattaa tulla yllätyksenä. Ongelmiin joudutaan myös silloin, kun sade tulee vetenä. Etenkin kaupungeissa on varauduttava rankkasateista johtuviin, talviaikaisiin tulviin.

Myös meriveden pinta nousee, mutta ei sateiden takia, vaan veden lämpölaajenemisesta ja jäätiköiden sulamisesta johtuen. Suomessa meriveden pinta nousee maltillisesti, sillä maa kohoaa edelleen jääkauden jäljiltä.

Maaseudulla ongelmaksi ovat nousemassa myrskyt.

”On väärin sanoa, että myrskyjen määrä lisääntyy. Oikeasti pitäisi sanoa, että kaikkein tuhovoimaisimmat myrskyt lisääntyvät”, Alestalo huomauttaa.

Näyttöä siitä, että ilmastonmuutos lisäisi sään ääri-ilmiöitä, ei ole olemassa. Myrskyjä on toisin sanottuna yhtä paljon kuin ennenkin.

Suomessa on aina esiintynyt talvimyrskyjä, eikä tapaninpäiväinen myrsky ollut siinä mielessä poikkeus. Alestalon mukaan poikkeuksellista oli kuitenkin se, että puuskia, jolloin tuuli puhalsi yli 30 metriä sekunnissa, esiintyi runsaasti.

Vastaavanlaiset myrskyt saattavat yleistyä tulevaisuudessa.

”Tuulituhoista tulee entistä pahempia, kun kuuset kaatuvat juurineen sulasta ja märästä maasta. Märkä maaperä ei sitä paitsi kanna metsäkoneita.”

Yksi syy tuhojen lisääntymiseen on kaavoituksessa.

”Euroopassa on rakennettu paljon alueille, joille ei pitäisi rakentaa”, toteaa erikoistutkija Philipp Schmidt-Thomé Geologian tutkimuskeskuksesta.

Rantarakentaminen on yleistynyt vasta, kun ihmisten varallisuus on kasvanut. Ennen ei myöskään ollut taitoa rakentaa savimaalle.

Schmidt-Thomé huomauttaa, että alle 2,6 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitseva rakennus on alttiina tulvavahingoille.

Vuosina 2009–2012 käynnissä olleessa BaltCICA-hankkeessa on selvitetty, miten ilmastonmuutokseen voidaan varautua käytännössä Itämeren alueella. Suomesta mukana olivat Helsingin, Hangon ja Tampereen kaupungit.

HELI VIRTANEN

Avaa artikkelin PDF