"Metsiä koskeva keskustelu on liian yksipuolista" – metsäalan ammattilaiset korostavat, että luonnon monimuotoisuutta voi edistää myös talousmetsissä

Metsähallituksen suunnittelija Iida Härmänmaa ja suunnittelupäällikkö Niklas Björkvist pitävät hyvänä asiana vanhojen kelokantojen sekä lahopuun määrän kasvua talousmetsissä. Kuva: Petteri Kivimäki

Ennallistettu suo, lähde ja lampi. Jatkuvan kasvatuksen kokeiluja poimintahakkuun ja pienalakasvatuksen hakkuiden menetelmiä hyödyntäen.

On olemassa lukuisia tapoja edistää luonnon monimuotoisuutta niin aktiivisessa käytössä olevissa, kuin tuotantokäytöstä poistuneissa talousmetsissä.

"Metsäluonnon monimuotoisuus ei rajoitu ainoastaan suojeltuun metsäalaan, vaan myös talousmetsissä voi tehdä paljon erilaisia toimia sen parantamiseksi", Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist toteaa.

"On tärkeää huomata, että talousmetsissä on saatu paljon aikaan monimuotoisuuden turvaamisessa. Esimerkiksi kuolleen puun määrä talousmetsissä kasvaa. Lehtipuun määrä ei ole vähenemässä vaan pysyy vähintäänkin samana. Järeän haavan, joka on monimuotoisuudelle tärkeä elementti, määrä on kasvanut", Björkqvist kertoo.

Suunnittelupäällikkö huomauttaa, että yli 40 prosenttia metsäluonnon uhanalaisesta lajistosta sijaitsee lehtometsissä.

"Siksi lehtojen suojeluun on hyvä kiinnittää korostetusti huomiota."

Keinovalikoima talousmetsän monimuotoisuuden edistämiseksi on laaja. Kuva: Petteri Kivimäki

Tutustumme talousmetsien luonnonhoitokohteisiin Metsähallituksen ja metsäkeskuksen toimittajien metsäretkellä. Paikaksi on valikoitunut Suomen metsäbiotalouden ydinalue, Keski-Suomi. Puolentusinaa kohdetta sijaitsee syvällä Äänekosken ja Saarijärven metsissä.

Pysäköimme autot metsäautotien vierustalle ja suuntaamme kulkumme yhdelle kohteista.

Aurinkoinen syyspäivä saa lehtiruskan hehkumaan. Metsäpohjan varvikot pullistelevat marjoista.

Saavumme tiheästä metsästä avohakatun alan laidalle. Sen reunalla nouseva riistatiheikkö tarjoaa lymypaikan monille eläimille. Jo muutama hyvin valittu puu ja pensas antaa suojaa riistalle.

"Riistatiheiköt ovat yksinkertainen esimerkki siitä, miten pienellä hakkuiden yhteydessä tehtävällä toimenpiteellä on varsin suuri vaikutus metsän lajistoon", luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen metsäkeskuksesta toteaa.

Vanhat kannot ovat tärkeitä useille uhanalaisille eliöille. Kuva: Petteri Kivimäki

Jarmo Laitisen mukaan hyvä luonnonhoito on kiinteä osa aktiivista metsätaloutta.

Nousemme kaltevalle kukkulalle, jonka laella töröttää jykeviä kantoja.

"Vanhoilla kelokannoilla esiintyy uhanalaista lajistoa. Siksi kannot on pyrittävä säilyttämään ehjänä puunkorjuussa. Samoin lahopuuta on syytä säilyttää talousmetsässä, sillä se on olennainen asia metsän eliöstölle", Metsähallituksen suunnittelija Iida Härmänmaa sanoo.

Suomen metsälajeista arvioilta joka neljäs on riippuvainen lahopuusta.

Ennallistetun lammen pinta on noussut puolella metrillä Äänekosken Kivetyssä. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsäalan ammattilaisten mielestä mediassa käytävä, metsiä koskeva keskustelu on liian yksipuolista.

"Tuntuu siltä, että keskustelussa keskitytään ongelmiin jo tehtyjen asioiden ja mahdollisuuksien sijaan. Talousmetsissä tehdään ja on jo tehty paljon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä toimia", suunnittelupäällikkö Björkqvist painottaa.

Björkqvist vieroksuu keskustelua, jossa metsäluonnon monimuotoisuustyö yhdistetään vain tiukasti suojeltuihin metsiin.

Metsäkeskuksen Laitinen huomauttaa, että erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt jätetään Suomessa pääsääntöisesti metsien käytön ulkopuolelle.