Etelä-Suomessa aukkoja suojelussa
Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven mukaan soidensuojelun täydennysohjelma on erityisen tärkeä, sillä vanhoissa soidensuojeluohjelmissa on jäänyt pahoja aukkoja Etelä-Suomeen.
Valtio käynnisti kaksiosaisen soidensuojeluohjelman vuosina 1979 ja 1981. Nyt Suomen suoalasta on suojeltu 1,2 miljoonaa hehtaaria eli 13 prosenttia.
Ruuhijärven mukaan täydennysohjelman 100 000 hehtaaria ei ole perustunut tieteeseen, vaan se on poliittinen ja taloudellinen kompromissi.
”Tarve olisi 200 000–300 000 hehtaaria.”
Soidensuojelun täydennysohjelmaa tehdään, sillä soilla tapahtuu jatkuvasti pieniä muutoksia.
Niitä on vaikea seurata, ja ne voivat vaikuttaa varsinkin pieniin kohteisiin, kertoo ympäristöministeriön luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen.
Ilman lupamenettelyjä suota voi esimerkiksi raivata pelloksi, turvetta voi ottaa omaan käyttöön pienimuotoisesti ja kotitarpeiksi voi tehdä pieniä hakkuita.
Metsänhakkuista on ilmoitusmenettely, mutta ei Heikkisen mukaan juuri puuttumismahdollisuutta. Kunnostusojituksia tehdään noin 50 000 hehtaaria vuodessa. Lisäksi vanhat ojitukset kuivattavat soita edelleen.
”Luonnoltaan arvokkaista Etelä-Suomen usein pienehköistä suokohteista ei voi sanoa, että ne olisi turvattu, kun niitä ei mihinkään käytetä.”
Soidensuojelun täydennysohjelmaan on kaavailtu noin 55 000 hehtaaria kohteita eteläisestä ja 45 000 hehtaaria pohjoisesta Suomesta.
PAULA LIESMÄKI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
