Leuto talvi ei luontoa hetkauta

Mustarastas pesii tavallisesti huhti–toukokuussa. Leuto talvi on saanut niin kasvit kuin linnutkin aikaistamaan kevääseen valmistautumista. Kuva: Heikki Saukkomaa

Käytännössä näyttää siltä, että talvi on jäämässä eteläisessä osassa Suomea lumettomaksi. Muun muassa puunkorjuun kannalta kelit ovat olleet vaikeat.

Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus ovat varoittaneet tulvariskeistä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Tammikuu oli ennätyksellisen lämmin ja vastasi monin paikoin maalis–huhtikuun vaihteen olosuhteita, kertoo Ilmatieteen laitos. Koko maan keskiarvossa lämpimämpää on ollut vain vuonna 1925.

”Talvi ei ole tullut ja näyttää siltä, että tässä vaihtuu pikku hiljaa syksy suoraan kevääksi”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen johtaja Petri Ahlroth.

Luontoa lumeton ja leuto sää ei kuitenkaan ole juuri hetkauttanut, Ahlroth kertoo. Eläimet ja kasvit ovat Suomessa sopeutuneet siihen, että vuodenajat vaihtelevat.

Vain harvat mantereiset lajit ovat sopeutuneet talvehtimaan lumipeitteen alla, ja niitä vallitsevat olosuhteet eivät suosi. Hyötyjiä on kuitenkin enemmän. ”Monet lajit leviävät etelästä ja ovat meillä olosuhteidensa äärirajoilla. Nämä lajit ovat säilyneet hyvin, ja niiden kannat ehkä ennemminkin runsastuvat.”

Kasvien ja eläinten kannalta tulevat kuukaudet ovat ratkaisevia. Kovat pakkaset ilman lunta saattavat tappaa sellaisia kasveja, joiden kukinta on käynnistynyt ennenaikaisesti. Esimerkiksi pähkinä kukkii jo etelässä ja jotkin heinäkasvit aloittivat tammikuun lopulla kukintaansa, samoin lumikellot ja talventähti. Näsiä aloittaa kukintansa normaalistikin jo varhain ja kestää pieniä pakkasia.

Kasvien kannalta ennenaikainen kukinta on kuitenkin resurssien haaskausta, sillä ilmassa ei ole pölyttäjiä, Ahlroth huomauttaa.

Suurimmalle osalle eliöistä alkukesän säät määrittelevät menestyksen. Esimerkiksi mustikoilla ja puolukoilla se, tuleeko alkukesällä halla ja lentääkö ilmassa pölyttäjiä ja osuvatko ne samoihin aikoihin, ratkaisee, Ahlroth sanoo.

Metsäpuiden tuholaisia suosii esimerkiksi kuivuus, joka heikentää puiden puolustuskykyä. Puutiaisten määrään puolestaan vaikuttaa eniten metsässä juoksevien isäntäeläinten määrä.

Linnuille ratkaisevaa on ravinnonsaanti. Esimerkiksi metsäkanalintuja ovat verottaneet useampana vuonna juuri huonot alkukesät, Ahlroth sanoo.

”Viime vuonna oli hyvä alkukesä ja tapahtui puolestaan elpymistä.”

Kasvitieteellisen museon yli-intendentti Henry Väre tietää, että ainakin mustarastas on paikoin aloittanut jo pesinnän. Linnulle lumi olisi kohtalokas, sillä eläinravinnon löytäminen lumen alta on sille vaikeaa.