Metsäteollisuuden suurhankkeiden ratkaisuhetket lähestyvät – Stora Ensolta odotetaan päätöstä seuraavasta investoinnista

Havukuitupuun käyttö Stora Enson Oulun tehtailla ­kasvaisi ­nykyisestä noin ­kahdesta ­miljoonasta kuutio­metristä noin kolmeen miljoonaan kuutio­metriin vuodessa, jos kaksi hienopaperi­konetta muutetaan valmistamaan pakkaus­kartonkeja ja alueelle ­rakennetaan kemihierretehdas (ctmp). Kuva: Kai Tirkkonen

Metsäteollisuudessa suunnitteilla olevat investoinnit lisäisivät toteutuessaan puun käyttöä yhteensä yli 16 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kuva: Jukka Pasonen

Metsäteollisuudessa on suunnitteilla useita suurinvestointeja, jotka lisäisivät puun käyttöä yhteensä yli 16 miljoonaa kuutiometriä. Kaikkien suunnitelmien toteutuminen ei ole todennäköistä ainakaan lähivuosina.

Havuselluun perustuvia hankkeita on aakkosjärjestyksessä Boreal Biorefillä Kemi­järvelle, Finnpulpilla Kuopioon, KaiCell Fibersillä Paltamoon ja Metsä Groupilla Kemiin.

Stora Enso suunnittelee hienopaperikoneiden muuttamista pakkauskartonkikoneiksi Oulussa.

Viidestä suuresta investointi­hankkeesta Stora Enso julkisti aikeensa viimeisimpänä tämän vuoden kesäkuun lopulla. Yhtiö saattaa kuitenkin tehdä investointipäätöksen joukosta ensimmäisenä.

Marraskuun lopulla Stora Enso ilmoitti varautuvansa lomauttamaan Oulun paperi­tehtaan koko henkilöstön rajoittaakseen hienopaperien tuotantoa vastaamaan laskevaa kysyntää. Tehtaanjohto on korostanut, että lomautuksia koskevilla yt-neuvotteluilla ei ole mitään tekemistä mahdollisen investoinnin kanssa.

Kannattavuusselvityksen Oulun investointihankkeesta on arvioitu valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä.

Päällystettyä hienopaperia tehdään nyt kahdella koneella yhteensä noin miljoona tonnia vuodessa.

Kapasiteetillaan Oulun tehdas on lajissaan Euroopan suurin.

Jos päällystetyn hienopaperin valmistus loppuu Oulussa, loppuu se Stora Ensossa kokonaan. Samalla Euroopan markkinoilta häviäisi peräti runsas viidennes päällystetyn hienopaperin nykyisistä toimitusmääristä.

Kaavailtu investointi  maksaisi noin 700 miljoonaa euroa. Se sisältäisi kapasiteetiltaan 450 000 ja 400 000 tonnin koneet, jotka tekisivät ruskea­pohjaista kuluttajapakkaus­kartonkia ja aaltopahvin pintakerrosta kraftlaineria.

Ouluun rakennettaisiin myös kemihierrettä (ctmp) valmistava tehdas. Toimintaa jatkaisi 360 000 tonnin havusellutehdas.

Havukuitupuun käyttö kasvaisi investoinnin toteutuessa noin miljoona kuutiometriä vuodessa: nykyisestä kahdesta miljoonasta kolmeen miljoonaan kuutioon.

Jo vuoden 2015 helmikuussa julkistettiin suunnitelma havu­sellua ja muita biotuotteita valmistavasta biojalostamosta, joka rakennettaisiin Kemijärvelle. Suunnitelma palkittiin tuolloin työ- ja elinkeinoministeriön biojalostamokilpailussa.

Kemijärveläisten perustama kehitysyhtiö Boreal Bioref odottaa viranomaispäätöstä hankkeen ympäristöluvasta.

Ympäristöylitarkastaja Mari Murtomaa-Hautala Pohjois-­Suomen aluehallintovirastosta arvioi, että ratkaisu ympäristöluvasta olisi mahdollista antaa ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Aluehallintovirasto on pyytänyt vielä muutamia täydennyksiä koskien jätevesiputken purkupaikkaa ja vesistövirtaamien mallinnuksia.

Boreal Biorefin toimitusjohtajan Heikki Nivalan mukaan investointipäätös voitaisiin tehdä sen jälkeen, kun ympäristö­lupa on saatu.

Boreal Bioref on pyrkinyt siihen, että ympäristölupa­ratkaisun yhteydessä saataisiin niin sanottu aloituslupa. Näin rakentaminen voitaisiin aloittaa ennen kuin mahdolliset valitukset ympäristöluvasta on käsitelty hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Investointipäätöksen ajankohtaa Nivala ei halua tarkemmin arvioida, koska päätöksen tekee kaksi kiinalaista pörssiyhtiötä Shanying ja Camce.

Investoinnin varmistuttua hankkeen omistuksen enemmistö siirtyisi Shanyingille.

Finnpulp kertoi suunnitelmastaan rakentaa Kuopioon maailman suurin havusellutehdas lähes neljä vuotta sitten, vain muutamaa viikkoa aiemmin kuin kemijärveläisten hanke tuli julki.

Vaasan hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa Finnpulpin ympäristölupaan tehdyistä valituksista tämän vuoden syyskuussa. Lupaehdot jäivät voimaan jokseenkin Itä-Suomen alue­hallintoviraston antamassa muodossa.

Hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty useita valituslupahakemuksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO:n odotetaan antavan ratkaisunsa ensi kesän lopulla.

Finnpulpin projektijohtajan Timo Piilosen mukaan investointipäätös olisi mahdollista tehdä ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä, jos rahoitus on silloin koossa.

Rakentamisen arvioidaan kestävän kaksi vuotta ja neljä kuukautta.

Näin sellutehdas voisi käynnistyä Kuopion Sorsasalossa parhaassa tapauksessa vuodenvaihteessa 2021–2022.

Hankkeessa on mukana kiinalainen Hengan International Group, joka omistaa 36,5 prosenttia Finnpulpin osake­kannasta. MTK omistaa osakkeista 11,5 prosenttia.

Kolmas kiinalaisten kanssa vireillä oleva investointi on KaiCell Fibersin Kainuun Paltamoon suunnittelema havusellutehdas, joka tuottaisi myös niin sanottua arbron-kuitua tekstiiliteollisuudelle.

KaiCell Fibers jätti marraskuussa ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Investointipäätös noin miljardi euroa maksavasta bio­jalostamosta voitaisiin KaiCell Fibersin toimitusjohtajan ­ Jukka Kantolan mukaan tehdä ensi vuoden loppuun mennessä. Tuotanto voisi alkaa vuonna 2023.

KaiCell Fibersin kanssa hankkeessa on mukana kiinalainen valtiollinen tekstiiliteollisuusyhtymä CHTC.

Maailman suurin markkina­havusellun tuottaja Metsä Group kertoi toukokuussa, että se käynnistää esiselvityksen Kemin sellutehtaan uudistamisesta.

Selvitettävänä on Äänekosken biotuotetehtaan kaltainen jätti, joka käyttäisi puuta noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä eli noin kolme miljoonaa kuutiota enemmän kuin Kemin nykyinen sellutehdas.

Toinen vaihtoehto on uudistaa sellutehdas, mutta säilyttää sellun tuotantomäärä ja puunkulutus nykyisellään.