Koneyrittäjät: Kausivaihtelu syö tehoja metsätaloudesta

Metsätyön tekeminen voi koneyrittäjien mukaan rytmittyä paljon nykyistä tasaisemmin eri vuodenaikoihin, jos hyödynnetään tietoa, tekniikkaa ja osaamista. Pari viikkoa sitten Haukivuorella Mikkelissä esiteltiin siirrettävien siltojen hyödyntämistä pehmeiden maiden puunkorjuussa. Kuva: Pentti Vänskä

"Kausivaihtelun aiheuttama vajaakäyttö syö yrityksen kannattavuutta enemmän kuin millään yksittäisillä tehostamistoimilla voidaan korjata. Siksi kausivaihtelua on aktiivisesti vähennettävä" sanoi Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Marko Pyykkönen Jyväskylässä metsäalan kone- ja kuljetusyrittäjien metsäpäivässä perjantaina.

Pyykkönen totesi, että luonnonolot ja säät rytmittävät pakostakin puunkorjuuta eri vuodenaikoina ja näin syntyy luontaista kausivaihtelua. Maasto- ja puustotieto sekä osaaminen ovat kuitenkin lisääntyneet ja tekniikka kehittynyt eikä luonnon armoilla tarvitse enää olla yhtä paljon kuin aiemmin.

Metsätyön tekeminen voi Pyykkösen mukaan rytmittyä paljon nykyistä tasaisemmin eri vuodenaikoihin, jos hyödynnetään tietoa, tekniikkaa ja osaamista. Paljon on hänen mielestään kiinni myös perinteestä ja asenteista.

Lähes kolmannes koneyritysten koko kone- ja henkilötyökapasiteetista seisoo käyttämättömänä vuosittain puunkorjuun kausivaihtelun takia.

"Vieläkin on liian lujassa usko, että puuta voi korjata vain talvella esimerkiksi kuusikoiden harvennuksilta ja turvemailta. Tämä asenne tulee vastaan kaikkialla puun myyjistä ostajiin ja kohteiden suunnittelijoista toteuttajiin", Pyykkönen totesi.

Kaikki kohteet eivät sovellu ympärivuotisesti korjattavaksi. Syynä voi olla esimerkiksi hakattavan kohteen huono kuivatus tai hyvin tyypillisesti tiestön heikko kantavuus.

Koneyrittäjät muistuttavat, että yhtä totta on sekin, että kuiva kesä voi olla parempi hakkuuajankohta kuusikoissa ja turvemailla kuin eteläsuomalainen talvi. Hakkuukohteiden suunnittelijoiden ja toteuttajien pitää löytää kulloisestakin leimikkovarannosta ne kohteet, joissa muutamien viikkojen poudan jälkeen kesäkorjuu onnistuu.

"Olosuhteiden parempi hyödyntäminen vaatii oikean asenteen ja osaamista sekä tarkempaa tietoa hakattavien alueiden korjuu- ja kulkuoloista. Tällä keinolla kausivaihtelua saadaan vähennettyä ja koneyritysten tuloskuntoa parannettua. Töiden tasainen jatkuvuus on tärkeä myös metsätyön imagon kannalta", Pyykkönen sanoi.

Koneyrittäjät esittävät muutoksia myös lainsäädäntöön.

"Kausivaihtelua aiheuttavat myös metsätuholain määräykset kuusen ja männyn kesäaikaisten varastojen poiskuljetukselle. Ainakin männyn osalta rajoitusten poistoa on harkittava", Pyykkönen toivoi.

Metsälaista tulevat määräykset sallituista korjuuvauriorajoista koneyrittäjät muuttaisivat suosituksiksi.

"Suositusten muuttaminen ajanmukaiseksi on lain muuttamista helpompaa, kun tieto lisääntyy ja työn vaatimukset muuttuvat", Pyykkönen perusteli.

Hakkuukoneita on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan ollut tämän vuoden helmikuussa käytössä puunkorjuussa 2 000 ja puutavara-autoja 1 600. Heinäkuussa vastaavasti hakkuukoneita oli käytössä 500 ja puutavara-autoja 1 100.

"Kausivaihtelu heikentää kuljettajien saatavuutta ja työt painottuvat kustannuksiltaan kalleimpaan vuodenaikaan. Myös asiakkaan kokonaiskustannukset ovat täten kalliimmat", sanoo metsäalan Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Kari Palojärvi.

Kausivaihtelun kustannustaakan jako on Palojärven mukaan vääristynyt, kun yrittäjä kantaa nyt taakasta suhteettoman suuren osan.

Oleellista on hänen mielestään huolehtia siitä, että metsätieverkosto pidetään kunnossa niin, että ympärivuotinen työ on mahdollista. Metsätieverkosto on myös päivitettävä entistä suurempien puutavara-autojen vaatimusten mukaisiksi.