Savimaa tuottaa paremminpeltona kuin metsänä
Pekka Jokisen pellonraivio voi olla tarpeen. Ilmaston oikut voivat lisätä ravinnon kysyntää rajustikin, hän arvioi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoVIHTI (MT)
Maanviljelijä Pekka Jokinen mietti pitkään savipohjaisen metsämaan muuttamista pelloksi. Työhön ei tule tukia, eikä tule pellon tuotantoonkaan jatkossa. Tilan peltoala nousee raivion valmistuttua 95 hehtaariin.
Vaakaa painoi pellon suuntaan savikon vaikeus puuntuotannossa. ”Rouste nostelee ylös kuusen taimet.”
Kuusi kasvaa tiiviillä maalla hyvin noin 50-vuotiaaksi, mutta sitten kasvu tyrehtyy. Pinnallinen juuristo ei ilmeisesti jaksa kasvattaa runkoa kunnon kuusen mittoihin.
Hirvikin vaikutti ratkaisuun. Koivun istutukset kärsivät pitkään tuhoista. ”Nyt näyttää hyvältä, hirvikanta on harvennettu ja koivuakin voi kasvattaa.”
Juha Junnilainen nostelee kaivinkoneella lahoja kantoja kuusitaimikosta aumaan. ”Viisi kiveä on tullut vastaan kolmen hehtaarin työssä.”
Jokinen sanoo raivaavansa peltoa ”seuraavalle sukupolvelle”. Hän uskoo, että pellon tuotteiden kysyntä kasvaa.
Pellon tekoon tarvittiin vain ilmoitus metsäkeskukseen maankäyttömuodon muutoksesta.
Kivetön maa harataan 30–40 sentin syvyydeltä ja ilmastellaan lautasäkeellä, Jokinen kaavailee.
Jokinen kasvattaa maillaan pääasiassa mallasohraa. Kiireisellä metsä- ja sorayrittäjällä on lähellä kumppaneita, jotka urakoivat peltotöitä naapureillekin. Koneiden käyttöaste on hyvä.
Suorakylvöstä on hyvät kokemukset. ”Olen ulkoistanut puinnit naapurille. Saan nyt kahdeksan vuotta suorakylvössä olleilta mailta samankokoisia satoja kuin puimurimies omilta kyntämiltään ja äestämiltään mailta. Sadot ovat parantuneet koko ajan”, Jokinen kehuu.
Jokinen on huolestunut kuusikoiden tilasta. Peltoraivioon rajoittuva naapurin kuusikko uhkaa kuivua pystyyn. Kituva puusto hakataan aukoksi ja viljellään.
Toisaalla hirviporukan iso taukokuusikko oli toissasyksynä terve. Punertuneiden kuusten paljous yllätti porukan viime syksynä. Kuusen kaarnakuoriaisen tuho etenee nopeasti.
Tapaninpäivän myrskytuho pahentaa tilannetta. Pientä hajatuhoa jää paljon metsiin ja viime kesinä runsastuneet kuoriaiskannat lisääntyvät metsiin jäävissä rungoissa.
Jokinen kiittelee Stora Ensoa, joka noukki nopeasti noin 700 kuutiometriä hajakaatoja mäntykankailta ja pikkuaukon kuusikosta.
Jokisen päätuotantosuunta on metsä, jota hän on laajentanut tilaostojen avulla. Hän ei suostu myymään kantoja ja risuja aukoilta. ”Tuplahintakaan ei riitä. Maksan mätästäjälle sen verran ylimääräistä, että saan taimet heti kasvuun hakkuun jälkeen. Meillä ei ole heinätty taimikoita 20 vuoteen”, hän kuvaa jalostetun taimen nopeaa kasvuun lähtöä.
”Risumatto hidastaa heinän tuloa aukolle, voitan ainakin vuoden siihen verrattuna, että risut ja kannot kerättäisiin.”
Tyvilahoisten aukkojen pahimpiin kohtiin istutetaan nyt koivua. ”Saan rehevän maan metsän hakkuukypsäksi 55 vuodessa.”
”Kun tyvilaho tulee metsään, se kannattaa uudistaa heti. Mieluummin ajoissa hakkuulle ja 30 sentin lumppi tyvestä kuin 3 metrin raakki, siinä menisi paljon rahaa”, Jokinen sanoo.
Havutukin tuotanto kannattaa, kunhan kantohinta on yli 60 euroa kuutiometriltä, Jokinen on laskenut. Saha maksoi kuusitukista 63 euroa tuoreimmassa kaupassa.
Metsäntutkimuslaitoksen Etelä-Suomen alueen keskihinta painui osin myrskytuhojen vauhdittamana selvästi alle 50 euroon viikolla 4.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
