Pistiäiset popsivat neulasiamyös Itä-Suomessa
Metsänomistaja Matti Laamanen on huolissaan satavuotiaan männikkönsä tilasta. SAKARI MARTIKAINEN Kuva: Viestilehtien arkistoRuskomäntypistiäinen on tänä kesänä syönyt neulasia Länsi-Suomen lisäksi Saimaan rannoilla.
Metsänomistaja on huolissaan, mutta metsänhoitoyhdistys ja Metsäkeskus toppuuttelevat hysteriaa.
MT kertoi aiemmin kesällä mäntypistiäishavainnoista Vakka-Suomessa ja Pohjanmaalla. Silloin Metsäkeskus ei vielä ollut saanut tuhoilmoituksia Itä-Suomesta.
Paikallisen metsänomistajan Matti Laamasen mukaan yksi tuhoalueista on Savonrannan kirkonkylään rajoittuvissa rantametsissä. Alue ei ole yhtenäinen, mutta sen laajuus on noin 70 hehtaaria.
Laamasen mukaan pahiten vaurioista on kärsinyt noin 18 hehtaarin Linnasaaressa oleva vanha männikkö. Osa sen puustosta on jo kuollut pistiäisen heikentämänä.
”Saaren asukkaiden kanssa olemme sopineet koko saarta koskevasta eriasteisesta harvennushakkuusta. Myös Museovirasto on ollut asiassa hakkuun kannalla”, Laamanen toteaa.
Saaren 14 asukkaasta ja mökkiläisestä 12 kannattaa hakkuita.
Paremmin kasvavassa taimikossa tuhot ovat Laamasen mukaan jääneet pienemmiksi.
Linnasaaren puusto on yli satavuotiasta ja sen kasvu on jo ehtynyt. Laamasen mukaan kuluvana kesänä pituutta on kertynyt vain viitisen senttiä. Myöskään paksuutta puut eivät ole kasvaneet enää vuosiin.
”Pistiäisiä on havaittu alueella ensimmäisen kerran noin 6–7 vuotta sitten. Niitä oli myös toissa vuonna, mikä on osaltaan vaikuttanut kasvuun. Neulasia on enää vain latvatupsuissa.”
Vanhat puut kärsivät myös männynjuurikäävän aiheuttamasta tyvitervastaudista. Se on mahdollisesti altistanut ne pistiäisille.
Tällä hetkellä pistiäistoukat ovat koteloituneet maan alle. Syönti on tältä vuodelta ohi, mutta saattaa jatkua ensi vuonna.
Osa toukista aikuistuu Metsäntutkimuslaitoksen mukaan syksyllä, ja munii neulasiin. Osa koteloista ja munat talvehtivat.
”Ihmiset näkevät tilanteen usein liian pahana. Vanhoja neulasia on syöty, ja joku heikompi puu voi kuollakin. Kuitenkaan pistiäiset eivät yleensä tapa puuta, vaan aiheuttavat vain kasvutappioita”, sanoo metsäneuvoja Tapani Huttunen Metsänhoitoyhdistys Itä-Savosta.
Metsänhoitoyhdistys onkin Huttusen mukaan saanut useita asiaa koskevia puheluita.
Esiintymät ovat Huttusen mukaan voimakkaita etenkin isojen vesistöjen rannoilla ja vanhoissa metsissä.
Pistiäisiä on tavattu myös taimikoissa, mutta yksittäiset säästöpuut ne näyttäisivät jättävän rauhaan.
Huttunen ei kuitenkaan näe tarvetta mittavaan torjuntaan. Kohteet ovat hänen mukaansa pienialaisia ja torjuntaan käytetty viruslevitys vaikea toteuttaa.
”Tuhoja oli jonkin verran viime vuonna ja luultavasti myös ensi vuonna. Sitten pistiäismäärät vähenevät jälleen 5–10 vuodeksi.”
Huttusen mielestä hakkuu kannattaa tehdä, jos sen on jo suunnitellut. Syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole.
Myös Metsäkeskuksen edistämispalvelujen päällikön Tarja Hämäläisen mukaan pistiäisiä on ollut Saimaan ranta-alueilla edelliskesiä enemmän. Tuho onkin usein monivuotinen ja hankala torjua.
”Juhannuksen jälkeen on tullut muutamia ilmoituksia ja soittoja”, hän kertoo.
”Jos on kyse isoista puista, tuholle ei oikeastaan voi mitään. Pistiäisiä voi kyllä torjua ennakkoon levittämällä maastoon monisärmiövirusta, mutta nykyisen lainsäädännön vuoksi se on vaikeaa.”
Hämäläisen mukaan torjunnan välttely saattaa metsänomistajista kuulostaa vähättelyltä.
”Varmasti metsänomistajasta tuntuu pahalta, jos kehotetaan vain katselemaan toukkien syöntiä ja sanotaan, ettei tuholle voi mitään.”
”Hakkuu on toinen vaihtoehto, mutta nuorissa metsissä sekin aiheuttaa taloudellisia tappioita.”
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
