Valtion hakkuiden vähennys iskisi rankimmin pohjoisen sahoihin

Metsähallituksen maista monikäyttö- eli metsätalousmaata on runsaat 30 prosenttia. Kuva: Jukka Pasonen

Pölkky Oy:n Hannu Virranniemi ihmettelee, miksei pohjoisen suuret suojelualueet vieläkään riitä. Kuva: Sanne Katainen

Vihreiden hallitusneuvotteluihin tuomat vaatimukset Metsähallituksen hakkuiden vähentämisestä iskisivät rankasti Pohjois- ja Itä-Suomen pieniin ja keskisuuriin sahoihin.

"Tuntuu kummalliselta, että kaiken suojelun ja rajoitusten lisäksi sahausta edelleen sorretaan lisää", kuusamolaisen Pölkky Oy:n puunhankintayhtiön Pölkky Metsä Oy:n toimitusjohtaja Hannu Virranniemi ihmettelee.

"Puun jalostus on suurin piirtein ainoa teollisuus, jota täällä enää on."

"Metsähallitus on meidän suurin, tärkein ja varmin tukin toimittajamme. Jos sen tarjoama tukkimäärä vähenee, vähenee saman tien myös sahaus saman verran."

Metsähallitus toimittaa Pölkyn neljän sahan tarvitsemasta tukista viidesosan.

"Kuusamon väkiluku on vähentynyt parissakymmenessä vuodessa neljäsosan 15 000 asukkaaseen. Tuntuu, että pohjoisesta halutaan tehdä vain reservaatti matkailijoille."

Metsähallitus Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo, että valtion mailla puusto kasvaa vuodessa liki 17 miljoonaa kuutiometriä ja poistuma on 8 miljoonaa kuutiota eli hakkuut jäävät reilusti alle puoleen kasvusta. Metsiin jää joka vuosi kasvamaan lisää puuta noin 9 miljoonaa kuutiota.

"Metsähallituksen metsät ovat Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Jos tuottotavoitetta halutaan laskea, se tapahtuu tukkien hakkuita vähentämällä. Suurin vaikutus on pohjoisen ja idän pk-sahoihin."

Pölkky on alueen suurin saha. Metsähallituksen muita suuria asiakkaita ovat muun muassa Kuhmo Oy, Kontiotuote, Veljekset Vaara, Binderholz, Junnikkala, Keitele Group sekä suuret metsäyhtiöt.

Valtio omistaa maita ja metsiä yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalouskäytössä eli Metsähallituksen kielellä monikäyttömetsinä on 30 prosenttia.

Vihreät on vaatinut avohakkuiden kieltämistä kokonaan valtion mailla. Kumpulan mukaan avohakkuiden osuus on nyt 20–25 prosenttia hakkuista. Erityishakkuiden osuus eli esimerkiksi pienaukkohakkuiden ja jatkuvan kasvatuksen osuutta on lisätty jatkuvasti.

Kumpula sanoo Metsähallituksen pärjäävän kyllä, vaikka tuottotavoitetta alennetaan. Pitkäaikainen tuottotavoite on noin 120 miljoonaa euroa valtiolle. Monet ympäristöjärjestöt ovat puhuneet sen alentamisesta jopa puoleen.

"Kyse on Pohjois-Suomen työllisyydestä ja elinvoimasta. Koko puumarkkinoiden arvoketju supistuisi rankasti, kyse on sadoista miljoonista euroista vuodessa. Jo viidenkin prosentin pienennys vaikuttaisi laajasti."

Metsähallitus on sitoutunut hakkuu- ja toimintasuunnitelmaan Lapissa yhdessä lähes 30 sidosryhmän kanssa.

Kumpula kummastelee hakkuiden vähentämisvaatimuksia Suomessa, kun kuitenkin puun käytön ratkaisee kokonaiskysyntä maailmassa. "Ilmasto ei pelastu yhtään, jos me vähennämme hakkuita ja niitä muualla lisätään, todennäköisesti ilmastolle huonommissa oloissa." Lisäksi pitää ottaa huomioon, että puulla korvataan muovia ja muita fossiilisia aineita.

"Puurot ja vellit ovat sekaisin. Metsät ja niiden hoito parantavat ilmaa. Sotkun maksajan pitäisi olla fossiilinen tuotanto eikä metsätalous."